Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Työelämä ja median pahanilmanlinnut

Terhi Hautamäki
Blogit Ajolähtö 14.9.2017 10:36

Onko puhe työelämän huonontumisesta median lietsomaa pessimismiä? Tätä pohtii Pasi Pyöriä toimittamassaan teoksessa Työelämän myytit ja todellisuus. Median synkkyyttä työelämäaiheiden käsittelyssä on tutkittu ennenkin.

Pyöriän toimittama teos muistuttaa, että vaikka tämän päivän työelämäkeskustelua hallitsee epävarmuus, suuri osa työntekijöistä toimii edelleen kuukausipalkkaisessa työssä ja suhteellisen vakaassa työmarkkina-asemassa.

Kertooko media toisenlaista tarinaa? Haetaanko draamaa, kaivetaanko ongelmia? Onko peräti niin, että räksyttävien vahtikoirien sijaan toimittajat ovatkin raakkuvia pahanilmanlintuja, jotka vääntävät asian kuin asian kielteiseen valoon?

On totta, että huonot asiat ylittävät uutiskynnyksen helpommin kuin hyvät. Epäkohdasta kerrotaan herkemmin kuin siitä, mikä on kunnossa. Journalismin pyrkimys tasapuolisuuteen tarkoittaa tyypillisesti sitä, että yhden tahon lausumaan argumenttiin etsitään toista puolta edustava vasta-argumentti. Tämä on omiaan lisäämään ristiriitojen vaikutelmaa.

Toimittajat tekevät työtään opittujen käytäntöjen mukaan, mutta osa myös potee ajoittain tuskaa siitä, onko mahdollisesti muodostamassa kyynistä kuvaa maailmasta. Ei ihme, että kollegoihin kolahti Facebookissa levinnyt kuva aapisen sivusta, jossa lintuhahmo tilittää toiselle ammattikriisiään:

– En e-nää ha-lu-a ol-la leh-ti-mies.

– I-han-ko tot-ta? Mik-si et?

– Kaik-ki ha-lu-a-vat, et-tä va-li-tan. En jak-sa ol-la ai-na kiuk-kui-nen.

Toisaalta media pitää tärkeimpänä tehtävänään nimenomaan epäkohtien tuomisen ihmisten tietoisuuteen. Myönteinen hymistely ei palvele yleisöä ja yhteiskuntaa siten kuin parannusta vaativien asioiden paljastaminen. Oletuksena on, että epäkohtien uutisointia yleisökin haluaa.

Uutisoinnista voi havaita kielteisiä sävyjä, mutta vastapainoksi voi miettiä sitä hehkutuksen määrää. Media on täynnä menestystarinoita, kertomuksia rikkauksiin ponnistaneista yrittäjistä ja onnellisista alanvaihtajista. He toteuttavat itseään luovasti ja rohkeasti sillä loputtomien mahdollisuuksien temmellyskentällä, jota myös työelämäksi kutsutaan. Aikakauslehdissä haastatellaan oravanpyörästä hypänneitä ihmisiä siinä vaiheessa, kun he elävät yrittäjyyden alkuhuumaa ja starttirahakin vielä juoksee.

Kun toimittaja etsii haastateltavia työelämäjuttuihin, helpoimmin pyyntöön tarttuu se onnellinen vuokratyöntekijä tai hyvin pärjäävä toiminimiyrittäjä. Tyytymätön pätkätyötä tekevä ei halua huudella ongelmista julkisesti, koska seuraavaa pätkää ei välttämättä tulisi. Elannon tienaamisen vaikeus on monelle häpeän aihe.

Kun haastateltavat puhuvat työstään pääasiassa kauniisti ja positiivisesti, toimittajat pyrkivät tasapainottamaan juttua asiantuntijakommenteilla, jotka tuovat esiin myös kielteisen. Vaikka tämä vuokratyöntekijä on tyytyväinen, näin ja näin monta prosenttia haluaisi vakityön.

Merkittävä osa median työelämäpuheesta on joka tapauksessa tiukasti kiinni keskiluokkaisen, kuukausipalkkaisen toimistotyöntekijän tai toimihenkilön turvallisessa arjessa. Työn arkea käsittelevistä jutuista iso osa sisältää oletuksen itsenäisestä, omia työaikojaan säätelevästä tietotyön tekijästä. Puhutaan palaverisaasteesta, ajanhallintatekniikoista ja aivojen palautumisen tärkeydestä lomalla.

Näissä työelämäjutuissa epätyypillisten töiden tekijät ja jopa tavallista suorittavaa työtä tekevät ammattilaiset jäävät sivuun. Ketjutettuja määräaikaisuuksia kesät talvet paahtava ei unohda salasanojaan eikä pode lomaltapaluustressiä. Keikkasiivooja tai -tarjoilija ei tarvitse pomodoro-tekniikkaa hommien edistymiseen. Palaverisuma kuulostaisi jopa houkuttelevalta sille itsensätyöllistäjälle, jolla ei ole kuukauteen ollut ensimmäistäkään asiakastapaamista.

Terhi Hautamäki

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt