Blogit

Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

15 minuutiksi toiselle puolelle maapalloa, kuka käärii rahat?

Blogit Ajolähtö 27.7.2017 10:00
Päivi Berg
Kirjoittaja on espoolainen valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologian dosentti. Hän työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa vanhempana tutkijana ja toimii hankkeen varajohtajana.

Tutkijoiden, poliitikkojen, yritysjohtajien ja monien muissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien työtä yhdistävät erilaiset ulkomailla järjestettävät kokoukset.

Hyvin usein kokoukset ja konferenssit järjestetään, jossakin ”kivassa” tai ”jännässä” kohteessa, kuten vaikkapa taannoinen G-7 huippukokous Sisilian Taorminassa. Tieteellisiä konferensseja järjestetään esimerkiksi Havaijilla, Brasiliassa, Italian kaupungeissa, Islannissa tai Yhdysvaltojen New Orleansissa. Toki myös ihan Kööpenhaminassa, Oslossa tai Tampereellakin.

Tapetilla matkailuun liittyen on usein hiilijalanjälki, mutta tällaiset tapahtumat eivät ole osallistujille myöskään ilmaisia.

Esimerkiksi tutkijoiden odotetaan ja jopa edellytetään esittelevän tutkimustuloksiaan kansainvälisissä konferensseissa. Niiden osallistumismaksut ovat tyypillisesti useita satoja euroja. Tämän lisäksi tulevat matkustus- ja majoituskulut. Useissa yliopistoissa ja erillisissä tutkimuslaitoksissa on ollut aiemmin käytäntö, että konferensseihin on voinut saada omasta työpaikastaan avustusta. Yliopistoissa opettavat ja tohtorikoulutettavat ovat voineet saada kanslerin matkatukea. Joistakin säätiöistä voi myös hakea matka-avustuksia konferenssimatkoihin ja joihinkin rahoitusmuotoihin ne edelleen on sisällytetty menoerinä.

Kyse ei ole niinkään siitä, paljonko ja missäkin näitä rahoitusmuotoja on leikattu, vaan siitä, että minkään kansainvälisen konferenssin hinnat eivät ole laskeneet. Monilla tutkijoilla alkaa olla säästösyistä vaikeuksia osallistua näihin. Poliitikoilla ja yrityksissä työskentelevillä ei ilmeisesti ole aivan sama tilanne, vaikka epäilemättä niissäkin delegaatiot ovat pienentyneet.

Tutkijoilla on alastaan ja konferenssista riippuen yleensä 5-25 minuutin puheenvuoro tai posteriesitys, jonka vuoksi hän matkustaa useammaksi päiväksi paikalle. Tämäkin lienee melko sama tilanne kuin poliitikoilla ja asiantuntijatyössä matkustavilla.

Jos tyypilliseen suurempaan yhteiskunta- tai käyttäytymistieteelliseen kansainväliseen konferenssiin osallistuu noin 2000 tutkijaa, niin osallistumismaksuista saadaan jo yli puolen miljoonan tulot. Biotieteilijöiden tapauksessa vielä suuremmat, koska osallistujia saattaa olla moninkertainen määrä. 

Mihin nämä rahat menevät? Nielevätkö vetonaulaksi kutsutut puhujat, tilavuokrat, kangaskassit ja skumppalasilliset todella tämän kaiken?

Tohtoriopiskelijat saavat yleensä konferenssien osallistumismaksuista alennusta. Samalla tavalla alennusta saattavat saada matalampien talousalueiden maiden tutkijat. Silti puhutaan parin sadan euron osallistumismaksusta sekä matka- ja majoituskuluista, jotka on jostain maksettava. 

Tutkijoiden tapauksessa käy myös edelleen aivan liian usein niin, että angloamerikkalaiset järjestäjät tuuppaavat pohjoismaalaiset tai jopa pelkästään suomalaiset tutkijat samaan työryhmään. Siis ne ihmiset, jotka ovat toistensa kanssa tekemisessä muutenkin. Verkostoidu siinä sitten.

Olisi joskus avoimuuden nimissä mielenkiintoista nähdä, mitkä ovat konferenssin järjestämisen todelliset kulut ja mihin saadut tuotot käytetään. Entä voidaanko jossain vielä ajatella, että kaikilla olisi samanarvoiset mahdollisuudet päästä esittelemään työtään kansainväliselle yleisölle? 

Ajolähtö -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa.
Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti, joka työskentelee Teollisuusliitto ry:n (ent. Metalliliitto) tutkimuspäällikkönä. Anttila toimii Ajolähtö-hankkeen vastuullisena johtajana.
Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeen vanhempana tutkijana ajalla 1.9.2015-30.6.2016.
Kirjoittaja on espoolainen valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologian dosentti. Hän työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa vanhempana tutkijana ja toimii hankkeen varajohtajana.
Kirjoittaja on kotkalainen valtiotieteiden maisteri, joka toimii tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa ja Ajolähtö-hankkeessa ja väittelee pian tohtoriksi Helsingin yliopistosta.
Kirjoittaja on helsinkiläinen freelance-valokuvaaja ja taiteen maisteri, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa.
Kirjoittaja on tamperelainen sukupuolentutkimuksen dosentti, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeen vanhempana tutkijana ajalla 1.1.-30.9.2016.