Kesä haastaa kaupunkien elinvoimamittarit

Alueen imago voi osaltaan vaikuttaa myös ihmisten käsitykseen itsestään.

Profiilikuva
Blogit Ajolähtö
Kirjoittaja on kotkalainen valtiotieteiden maisteri, joka toimii tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa ja Ajolähtö-hankkeessa ja väittelee pian tohtoriksi Helsingin yliopistosta.

Kesälomalla mökkeillään usein lapsuuden ajan kotipaikkakunnilla ja vieraillaan sukulaisissa sekä kesätapahtumissa. Suomessa triviaaliksi ilmaisuksi muodostunut ”kesäkaupunki” onkin mielenkiintoinen termi elinvoimakeskustelun näkökulmasta.

Kaupunkikehityskeskusteluissa ovat viime aikoina yleistyneet elinvoimaan ja vetovoimaan viittaavat ilmaisut.  Kaupunkeja vertaillaan keskenään luoden ajatusta menestyvistä ja menestymättömistä kaupungeista, siten kuin niitä voidaan elinvoima- ja vetovoimamittareilla vertailla. Timo Halosen väitöskirjan mukaan yhtenä tärkeimmistä vetovoimatekijöistä ovat kaupunkilaisten tai kuntalaisten mielikuvat omasta kunnasta. Jaana Lähteenmaa on tutkinut nuorten paikallisidentiteettiä pienissä maaseutupitäjissä ja todennut, että medioista luettavissa oleva kuvaus heijastuu heidän kokemuksiinsa alueesta. Etenkin muuttotappiokunnilla, eli elinvoimakeskusteluissa huonosti pärjäävillä kaupungeilla, mielikuvat voivat olla hyvin negatiivisia. 

Alueen imago voi osaltaan vaikuttaa myös ihmisten käsitykseen itsestään. Harri Nymanin ja Outi Rissasen tutkimuksessa maaseudulla asuvat identifioivat itsensä maalaisiksi, rauhallisiksi ja verkkaisiksi ja kaupunki-identiteetin omaavat taas nopeatempoisemmiksi. Mielikuvien mukaan energisessä ja innovatiivisessa kaupungissa asuu eteenpäin meneviä ja ulospäin suuntautuneita ihmisiä, toisin kuin taantuvassa ja autioituvassa kunnassa. 

Kesäkaupunki, ainakin näennäisesti, kääntää elinvoimamittarit päälaelleen. Kasvukeskukset tyhjenevät ja maaseutupitäjät vilkastuvat. Muuttoliike, vaikkakin väliaikainen, kulkee kohti taajamia kasvukeskusten sijaan. Tapahtumat, markkinat ja ravintola- ja kahvilapalveluiden kysyntä lisäävät myös työpaikkojen määrää. Kesäasukkaat ja -tapahtumat muuttavat hiljentyneen taajaman yhtäkkiä kesäkaupungiksi, johon kesäasukkaat ja vieraat tuovat uusia ajatuksia ja tulovirtojakin.

Monen paikkakunnalla asuvan mielikuva omasta paikkakunnasta saattaakin kesäksi muuttua ihan toiseksi. Tämä näkyy esimerkiksi Ajolähtö-hankkeessa haastateltujen ihmisten puheessa:  oman kotikaupungin kesään liittyviä erityispiirteitä tuotiin esiin ikään kuin vastapainona alueen elinvoimakeskusteluissa esiintyville negatiivisille huomioille. 

Jonkun kasvukeskuksen elinvoimaa ylläpitävät lapsiperheet lainaavat hetkeksi elinvoimansa vanhempien kotipaikkakunnalle vieraillessaan siellä kesäasukkaina Toki nämä kesäasukkaat myös käyttävät kesäpaikkakuntiensa palveluitakin. Tätä ilmiötä on sivuttu niissä kuntakeskusteluissa, joissa on esitetty kesäasukkaiden verottamista kesäpaikkakunnalla. Verotus tosin tuntuu ankaralta sellaisia perheitä kohtaan, jotka saattavat nostaa taantuvan paikkakunnan hetkeksi elinvoimaiseksi. 

Kesä ja tapahtumat ovat oivallisia hetkiä kaupungeille nostaa näkyvyyttään ja parantaa mainettaan, niin kesäasukkaiden kuin paikallisten asukkaiden silmissä. Tästä syntyy maine, joka vaikuttaa elinvoimamittareihin.