Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Ajat vaihtuvat, samat ilmiöt pysyvät

Päivi Berg
Blogit Ajolähtö 29.6.2017 09:14

Päätoimiseksi naiseksi älä rupea,
se on silkkaa kuukautiskiertoa
pillereitä ja kierukoita meikkiohjeita
joista ei tolkkua saa,
omin käsin leivottua pullaa ja
lattioita joissa ei rikkaa käy,
tarjouksesta tarjoukseen.
Elämistä kuulopuheiden
ja satunnaisuuksien varassa.
Sinun on oltava aina jonkun tukipylväs,
odotettava almanakka kourassa
mikä tulee ja miksei jo tule.
Siivouskykyinen rintarauhaspari.
Valkopyykki on kohtalo.
Huolto pelaa, mutta miten on
kirjavien laita?

Tämä Arja Tiaisen runo vuonna 1979 julkaisussa Vallan Casanovat -teoksessa (WSOY) kuvaa tuolloin kolmikymppisen runoilijan näkemystä sukupuolittuneesta työnjaosta ja naisen ”roolista”. Siihen sisältyy kuitenkin samalla ajatus, että nainen voi olla nainen myös sivutoimisesti, tai ainakin vähemmän päätoimisesti. Runo kuulostaa 38 vuotta myöhemmin edelleen ajankohtaiselta. Entä mitä muuta samalla tavalla ajankohtaista onkaan hiljattain tapahtunut?

Vuonna 1979 puitiin edelleen Salora-juttua. Pääministeri Kalevi Sorsan Saloralta saamilla lahjoilla ei katsottu kuitenkaan olleen yhteyttä hänen virkatoimiinsa. Verohallituksen entiset johtajat tuomittiin sakkoihin lahjusten otosta ja virkarikoksista. Saloran entinen pääjohtaja ja yhtiön toinen pääomistaja tuomittiin vankeuteen veropetoksesta. Vuosien varrella poliitikkojen lahjusjuttuja on ollut useita. Vuosina 2016 ja 2017 on käsitelty esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän yhteyksiä Talvivaaraan ja Terrafameen.

Huhtikuussa 1979 luonnonsuojelijat keskeyttivät Koijärven lintujärven kuivatuksen Forssassa. He rakensivat padon järven laskuojaan ja kahlitsivat itsensä Helsingin vesipiirin lähettämään kaivinkoneeseen. Tapahtumien katsotaan antaneen sysäyksen vihreälle liikkeelle Suomessa. Helmikuussa 2017 Kuhmossa Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen mielenosoitus keskeytti Metsähallituksen hakkuut

Vuonna 1979 Helsingin työttömien toukokuisella Ruskeasuolta lähteneellä ”rukkasmarssilla” kumottiin 30 kottikärryllistä työrukkasia eduskuntatalon portaille. Tuolloin(kin) pyrkimys oli kiinnittää valtiovallan huomio työttömien vaikeaan asemaan Suomessa. Maaliskuussa 2016 järjestettiin Joukkovoima-suurmielenosoitus Helsingin Rautatientorilla, jossa protestointiin hallituksen kehysriihen leikkauksia.

Kesäkuussa 1979 presidentti Kekkonen moitti eduskunnan puhemiestä Johannes Virolaista siitä, että tämä oli antanut ”väärän todistuksen Suomen ulkopolitiikasta” Suomen Kuvalehdelle antamassaan haastattelussa. Tapausta kutsutaan juhannuspommiksi. Kesäkuussa 2017 puolestaan oli kaatumassa Suomen hallitus, kunnes perussuomalaisten ryhmästä irtaantui suuri osa kansanedustajista ja ministereistä. Kesäjytkyjä nämäkin.

Elokuussa 38 vuotta sitten, jolloin Suomessa oli varsin vähän pakolaisia, saapuivat ensimmäiset Vietnamista lähteneet ns. venepakolaiset. Vuoden 2017 helmikuusta toukokuuhun olivat näkyvästi esillä Helsingin keskustan pääosin irakilaisten turvapaikanhakijoiden Suomen kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja pakkopalautuksia vastustava Oikeus elää sekä sille vastakkainen, tällä viikolla purettu, Suomi ensin mielenosoitus.

Elo-syyskuussa 1979 valtiojohtoisen Valcon kuvaputkitehtaan Imatralla myönnettiin joutuneen vakaviin talousvaikeuksiin. Tehdas antoi ensin koko henkilökunnalleen (n. 700 henkilöä) lomautusvaroituksen ja irtisanoi lopulta koko henkilökuntansa. Marraskuussa työt alkoivat uudelleen yhtiön siirryttyä osittain Valmetin omistukseen. Vuonna 2017 irtisanomis- ja lomautusuutiset eri puolilla Suomea ovat olleet arkipäivää.

Joulukuussa 1979 Kouluhallitus totesi lausunnossaan työrauhan kouluissa heikentyneen huomattavasti ja esitti koululakien ja -asetusten muuttamista siten, että koulun työtavat vastaisivat paremmin kunkin oppilaan henkilökohtaisia oppimisedellytyksiä. Työrauhaa kuulutettiin kouluihin myös vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä. Teema on edelleen esillä myös nykyisessä Opetushallituksessa.

Kuten vuonna 2017, myös vuonna 1979 Suomessa oli itsensätyöllistäjiä. Tämä käy ilmi Suomen Kuvalehden numerossa 47/1979 olleesta lehtimainoksesta, jossa Säästöpankit ja Skop houkuttelivat heitä asiakkaikseen.

 

Päivi Berg

Kirjoittaja on espoolainen valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologian dosentti. Hän työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa vanhempana tutkijana ja toimii hankkeen varajohtajana.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt