Mihin kaikkeen palkan pitää riittää ja ruumiin venyä?
Mihin kaikkeen palkan pitää riittää? No tottakai nyt ihan vuokraan ja muuhun, mut siis kyl mä nyt voin sanoo, et mul menee ruokaan ihan tajuttomasti rahaa. Tyttöystävän kans on harva se päivä riitaa siitä, että pitääkö ostaa kaikkee tollasta. Käytän aika paljon kaikkee luomutuotteita ja ostan luomulihaa ja tällästa ja ne nyt ei kaikki niin halpoja oo, et ruokaan mul menee nyt aika iso osa rahoista, mut mä nyt nään sen sellasena, et mä haluun laittaa omaan terveyteen rahaa, et jos mä haluun ostaa omaan hyvinvointiin liittyen jotain, en nipistä niistä.
Yllä oleva yrittäjämiehen lainaus on Ajolähtö-hankkeemme haastatteluista. Osa yrittäjistä ja palkkatöitä tekevistä kertoi halustaan panostaa omaan hyvinvointiinsa esimerkiksi miettimällä, mitä syö.
Kaikki eivät kuitenkaan voineet investoida hyvinvointiinsa siinä määrin kuin olisi heidän mielestään hyväksi.
Sosiaalialalla työskentelevä nainen kertoi, ettei hänellä ole varaa käydä elokuvissa tai kahviloissa ystävien kanssa. Aina ei myöskään ”voi syödä sitä, mitä välttämättä toivoisi ja haluaisi syövänsä”. On mietittävä, pystyykö jonkin laskun maksamaan nyt vai voiko se vielä odottaa. Tai onko varaa hakea lääkkeet apteekista.
Sairauden satuttua omaan ruumiiseen jotkut olivat pyrkineet vaikuttamaan siihen, mitä työtä tekevät tai millä “ehdoilla”.
Eräs haastateltava kuvasi lopettaneensa nollatuntisopimuksella työskentelyn, kun pitkäaikaissairaus edellytti säännöllistä päivärytmiä, jota työ ei mahdollistanut. Jotkut taas kokivat, ettei heillä ole varaa valita toisin.
Lääkäri oli suositellut ruumiillisesti kuormittavaa työtä tehneelle haastateltavalle uudelleenkoulutusta tuki- ja liikuntaelimiin liittyneen vamman vuoksi. Kela kuitenkin katsoi hänen olevan täysin työkykyinen. Haastateltava, jolla ei ollut peruskoulun jälkeistä koulutusta, kertoi, ettei hänellä kuitenkaan ollut varaa lähteä koulun penkille. Sen sijaan hän meni sairaslomansa jälkeen ruumiilliseen työhön toiseen työpaikkaan.
Hänelle on edelleen sanottu, ettei hänen ruumiinsa tule kestämään työtä ja että hänen pitäisi kouluttautua kevyempään työhön, mutta ”mul ei oo varaa itse sitä maksaa. Kelan mielestä mä olen täysin työkykyinen. Nyt mä odottelen koska tää [vammakohta] hajoo”.
Oman työruumiin hyvinvointiin liittyvät seikat eivät ole kaikille yhtä mahdollisia valintoja. Siinä missä toisella on mahdollisuus investoida luomulihaan, toinen miettii, miten maksaa laskunsa ja lääkkeensä. Kouluttamattomana taas ei ole taloudellisesti varaa uudelleenkoulutukseen.