Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

EU keksi nuorten solidaarisuusjoukot – mitä kummaa ne nyt ovat?

Terhi Hautamäki
Blogit Ajolähtö 9.2.2017 09:16

Kun Portugalin kukkulat olivat tulessa, italialaiset lentokoneet sammuttivat liekit. Kun tulvat katkaisivat Romaniasta sähköt, valot saatiin päälle ruotsalaisilla generaattoreilla. Kun Kreikan rannoille saapui tuhansia pakolaisia, slovakialaiset teltat antoivat suojaa. Samassa hengessä komissio ehdottaa tänään Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamista.

Tällä tavoin Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitti viime syyskuussa idean uusista vapaaehtoisjoukoista. Mukaan otetaan 18–30-vuotiaita nuoria aikuisia 2–12 kuukauden projekteihin, jotka voivat liittyä esimerkiksi ympäristöön, terveyteen, kulttuuriin, liikuntaan ja sosiaalihuoltoon, pakolaisten kotouttamiseen tai katastrofien jälkitoimiin. Projekteja voi löytyä järjestöjen, viranomaisten ja yritysten kautta.

Vapaaehtoistyön tavoitteeksi on ilmoitettu nuorten kansainvälistyminen ja eurooppalaisen yhteisöllisyyden kasvattaminen. Se varmaan näyttää myös hyvältä ansioluettelossa, mikä voi olla tärkeä asia työttömyysuhan piinaamille eurooppalaisnuorille.

Ja nuorethan innostuivat. Kun ilmoittautuminen avattiin joulukuussa Euroopan nuorisoportaalissa, ensimmäisellä viikolla mukana oli jo 10 000 ihmistä. Mukaan toivotaan 100 000 osallistujaa vuoteen 2020 mennessä.

Innostuksen lisäksi solidaarisuusjoukot ovat herättäneet mutinaa eri suunnista. Vapaaehtoistyön tarjoamista nuorille tuskin vastustaa kukaan, mutta koska kyynisiä aikoja eletään, moni miettii, mikä koira tähänkin on haudattuna.

Pelastusalan edustajia on arveluttanut Junckerin maalailu liekehtivistä metsistä ja katastrofiavusta. Yleinen huoli on se, miten kouluttamaton porukka pidetään käsissä ja millaisiin operaatioihin heitä oikeastaan ollaan viemässä.

Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi kommentoi syksyllä, että esitys vaikuttaa “populistiselta heitolta”. Solidaarisuusjoukkoja on EU:ssa ehdoteltu menneinä vuosinakin, mutta SPR:n mukaan on vaarallista lähettää nuoria kriisialueille ilman vaadittavaa osaamista.

Komissio on linjannut, että välitön katastrofiapu, kuten metsäpalojen torjunta tai etsintä- ja pelastustyöt jätetään koulutetuille osaajille. Toistaiseksi solidaarisuusjoukkojen rooli kriisitilanteissa ei ole lainkaan selvä.

Kyynisesti on myös epäilty, että joukkojen perustaminen motiivina ei ole niinkään varsinainen avustustoiminta vaan EU:n imagokampanja.

Brexitin, nationalismin ja nuorisotyöttömyyden repimällä EU:lla on tarvetta nostaa brändiään, saada otetta tulevaisuudennäkymiinsä pettyneistä nuorista ja ehkä jopa kaunistella ankeilta näyttäviä työttömyystilastoja.

Juncker myönsikin suoraan, että yksi syy joukoille on lisätä EU-mielisyyttä ja yhtenäisyyttä ja saada nuoret kokemaan itsensä ennen kaikkea eurooppalaisiksi.

Samassa viimesyksyisessä puheessa, jossa hän esitteli solidaarisuusjoukot, hän valitteli EU:n kärsinyttä imagoa maailmalla. Kiinan-matkallaan häneltä oli tivattu jatkuvasti unionin toimintakyvystä.

Eurooppalainen järjestökenttä on ollut periaatteessa myötämielinen vapaaehtoistyölle, mutta huolissaan rahoituksesta. Pelkona on, että solidaarisuusjoukkojen rahoitus otetaan toimivilta, hyviksi havaituilta ohjelmilta, kuten nuorten vaihto-opiskelua ja ulkomaista työharjoittelua rahoittavasta Erasmus+:sta tai työllisyyttä ja sosiaalisia innovaatioita rahoittavasta EaSI-ohjelmasta.

Komission ehdotuksen mukaan juuri näin on tarkoitus tehdä.

Solidaarisuusjoukot kuulostaa samantapaiselta hankkeelta kuin jo olemassa oleva Euroopan vapaaehtoispalvelu EVS. Herää kysymys, miksi aletaan rakentaa uutta ohjelmaa sen sijaan että panostettaisiin nykyisiin.

Moni näkisi vapaaehtoisjoukkojen sijaan EU:lta entistä tehokkaampia toimia nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Vapaaehtoistyö on laastaria, kun nuorten tulevaisuutta romutetaan koulutuksen ja nuorisotakuun leikkauksilla Suomen tapaan. Solidaarisuusjoukkojen kautta on tosin lupailtu vapaaehtoistyön ohessa myös palkallisia tehtäviä.

Ennen kuin solidaarisuusjoukkojen toimivuudesta voi olla jotain mieltä, lienee syytä odottaa, millaiseksi hanke muotoutuu. Vapaaehtoistyö ulkomailla on parhaimmillaan avartava kokemus ja tilaisuus oppia uusia taitoja, jos tehtävänkuvat ja perehdytys on hyvin toteutettu.

Solidaarisuuskin kuulostaa hyvältä, etenkin jos sitä osoittaa myös Eurooppa nuoria kohtaan eivätkä vain nuoret Eurooppaa kohtaan.

Terhi Hautamäki

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt