Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Yrittäjä tarvitsee monenlaisia verkostoja

Päivi Berg
Blogit Ajolähtö 26.1.2017 08:03

Yrittäjyyttä ihannoidaan tällä hetkellä usein julkisessa keskustelussa ja politiikassa. Harvoin otetaan huomioon kuitenkaan sitä, että yrittäjyyden tiellä voi olla ulkoisia esteitä ja rakenteellisia tekijöitä.

Kaisa Hernberg kirjoitti Uuden Suomen puheenvuorossaan siitä, että yrittäjyys näyttäytyy vaihtoehtona lähinnä hyvin toimeentuleville irtisanomispaketin saaneille. Pitkäaikaistyöttömällä siihen ei ole taloudellisesti varaa. Kyse on kuitenkin muustakin kuin taloudellisen pääoman olemassa olosta tai puuttumisesta: ajankäytöstä ja verkostoista.

Olemme kirjoittaneet Ajolähtö-hankkeessa maaliskuussa ilmestyvään Tieto & trendit- talous- ja hyvinvointikatsaus -lehteen nuorten yrittäjien unelmista ja arjesta.

Aineistossamme itsensätyöllistäjien ja yrittäjien työpäivä pysyy harvoin kello kahdeksan ja neljän välissä.  Yrittäjinä toimivien työajat myös silppuuntuvat pitkin vuorokautta eripituisiksi työskentelyjaksoiksi.

Yllätyksenä usealle heistä vaikutti tulevan se, että syntymässä oleva tai pieni lapsi rajasi heidän työaikaansa.  Työtehtäviä, joita tutkittavat olivat aiemmin voineet tehdä esimerkiksi iltaisin, on perheellisenä vaikeampi tehdä. Yrittäjyydelle tyypillinen työ- ja vapaa-ajan epäsäännöllinen vuorottelu ja limittyminen toisiinsa voi olla hankalasti yhteen sovitettavissa alle kouluikäisten ja suurempienkin lasten vanhempien arkeen.

Ensimmäisen verkoston tarve: Pystyvätkö nuoren yrittäjän omat vanhemmat auttamaan lastenhoidossa? Asuvatko he sellaisella etäisyydellä, että tämä on mahdollista? Onko vanhemmilla ja ystäväpiirillä kokemuksia yrittäjyydestä?

Osalla yrittäjistä ja itsensätyöllistäjistä yritystoiminta oli niin tuoretta, etteivät he vielä osanneet sanoa, mitä tapahtuu starttirahoituksen loppuessa. Yrittämisen alkuvaihe on näytön paikka. Moni yritys kaatuu, jollei yrittäjä ole ensimmäisinä toimintavuosina saanut riittävästi tilauksia ja asiakaskuntaa. Yrittää voi tietenkin myös osa-aikaisesti ja sivutoimisesti, kuten osa Ajolähtö-hankkeen haastatelluista tekee.

Tutkimamme yrittäjät ja itsensätyöllistäjät vaikuttavat maltillisen realistisilta, tietoisilta yrittäjyyden haasteista ja riskeistä. Heistä harvoilla oli esimerkiksi aikomuksia muuttaa ulkomaille. Jos olikin, muuttohalu ei liittynyt omaan yritystoimintaan. Kymenlaaksossa toimivilla ei ollut aikomuksia muuttaa myöskään esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Heistä moni piti tärkeänä verkostoitumista muiden alueen saman alan yrittäjien kanssa:

Tosi paljon ku on pienyrittäjä, nii joutuu tekemään, tai emmä tiiä joutuu, siis saa tehä yhteistyötä erilaisten, muitten yrittäjien kaa. Ja mun mielest se on hieno juttu, koska jokainen voi sit tukea ja turvautuu toisiinsa. Ku just on paljo pienii, nii sit ne saa yhessä paljon enemmän aikaseks ku yksin. (30-vuotias nainen, itsensätyöllistäjä + toinen työ, Kymenlaakso)

Itsensä osa-aikaisesti työllistävä haastateltava kertoo, että samalla verkostoituminen kuitenkin venyttää hänen työpäiviään. Hän ”työntää itseään kaikkiin juttuihin mukaan” tai tekee palkatonta ennakkomarkkinointia tai yhteistyötä toisen yrittäjän kanssa. Hän näkee kuitenkin tämän tärkeänä: ”[…] se on hyvä olla koko aika aika monis asiois mukanakki, et ihmiset muistaa, et sie oot olemassa, sit ku tulee se tarve.”

Toisen verkoston tarve: Itsensä työllistäjää tarvittaessa tuuraava kollega, yhdessä saman alan yrittäjien kanssa markkinointi ja ideointi

Yrittäjyys ei näyttäydy aineistomme valossa rohkeana hyppynä tuntemattomaan, vaan takana on usein pitkä polku. Mukaan mahtuu omien valintojen lisäksi monenlaisia sattumia. Vaikuttaa myös siltä, että yhä yleisemmin nuoret aikuiset tullakseen toimeen tekevät useaa työtä. Erilaisia ansaintatapoja yhdistellään: osa-aikaisen palkkatyön ohella rinnalla työllistetään itse osa-aikaisena yrittäjänä tai kertaluonteisesti maksettavilla keikkatöillä.

Moninaiset työn tekemisen ja leivän tuomisen variaatiot kertovat pärjäämisestä, kyvystä luovia ja selvitä uuden työn markkinoilla. Nuoret aikuiset käyttävät huomattavasti aikaa ja rahaa itsensä markkinointiin. Muuten ei töitä löydy riittävästi.

Päivi Berg

Kirjoittaja on espoolainen valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologian dosentti. Hän työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa vanhempana tutkijana ja toimii hankkeen varajohtajana.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt