Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Kevytyrittäjyys ei ole kevyttä

Terhi Hautamäki
Blogit Ajolähtö 5.1.2017 10:27

Kevytyrittäjät ovat Suomen lainsuojattomia työntekijöitä, kertoi MTV:n uutiset viime viikolla. Kyse oli laskutuspalveluita käyttävien keikkailijoiden epämääräisestä asemasta yrittäjän ja palkansaajan välimaastossa.

Laskutuspalvelu hoitaa työnantajamaksut eli “byrokratian”, mutta samalla kevytyrittäjän palkkiosta lähtee sellaisia maksuja, jotka eivät yrittäjälle kuulu ja joista hänelle itselleen ei ole hyötyä.

Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka tekevät yrittäjämäistä työtä laskutuspalveluiden kautta perustamatta omaa yritystä. Toisille kevytyrittäjyys on satunnaisia keikkoja, toisille jatkuvaa työtä. Yleisiä ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi muusikko, toimittaja, kirvesmies ja asiantuntija.

Työelämän nopeasta muutoksesta kertoo se, että yhden laskutuspalvelun keksimästä mainostermistä on tullut parissa vuodessa yleinen käsite.

Kevytyrittäjyydessä on ideaa: satunnaiset ei-työsuhteiset keikat on usein järkevä hoitaa laskutuspalvelun kautta. Ei tarvitse perustaa omaa yritystä, kun ei ole varma, tuleeko keikkoja vielä lisää. Palvelu laskuttaa asiakasta, maksaa palkkiosta työnantajamaksut ja hoitaa ennakonpidätykset korvausta vastaan, joka voi olla esimerkiksi 5 prosenttia laskun summasta.

Valitettavasti Suomen lainsäädäntö ei edelleenkään tunne kevytyrittäjiä eikä muitakaan välimuotoja – on vain yrittäjiä ja palkansaajia. Laskutuspalvelu ei ole kevytyrittäjän työnantaja, vaikka se hoitaa työnantajamaksut. Näin ollen keikkailija joutuu maksamaan myös turhia maksuja, mikä kolhii monen keikkailijan muutenkin vaatimatonta tilipussia.

Kevytyrittäjä voi esimerkiksi maksaa vuodessa satoja euroja palkansaajan työttömyysturvasta, joka ei kuitenkaan hänelle kuulu. Laskutuspalvelua käyttävä kevytyrittäjä joutuu usein myös maksamaan arvonlisäverot, vaikka tulot jäisivät alle alv-rajan, 10000 euron.

Palkkatyön ja yrittäjyyden vuorottelu ja näiden välimaaston työt yleistyvät, joten uudistuksille on kipeä tarve. Onneksi niitä jo pohditaan: TEM:n teettämässä tuoreessa selvityksessä on ehdotettu itsensätyöllistäjien työttömyysturvaan yhdistelmävakuutusta, joka huomioisi sekä palkka- että yrittäjätulot.

Toinen ehdotus on se, että työttömän aloitttama yrittäjämäinen työ tulkittaisiin neljän kuukauden ajan automaattisesti sivutoimiseksi. Näin keikkailija ei joutuisi joutuisi TE-toimiston armoilla pelkäämään, että yksikin toimeksianto – tai vasta alustavasti sovittu mitättömän pieni keikka – vie työttömyysetuuden.

Kevytyrittäjyys on kiva, hyvää fiilistä huokuva termi. Sitä mainostetaan etenkin nuorille aikuisille helppona tapana kokeilla yrittäjyyttä tai testata liikeideaa. Sitä se voi monille ollakin. Ei pidä kuitenkaan maalailla kuvaa siitä, että kevytyrittäjyys poistaa riskit. Turhan usein nuorten annetaan ymmärtää, että yrittäjän byrokratia olisi se suurin haaste ja riippakivi.

Ei se ole. Ne suurimmat ovat  riittävän asiakaskunnan löytäminen ja se, että työtään pystyy myymään järkevään hintaan, elantonsa ansaiten. Näistä kumpikaan ei ole kevytyrittäjälle yhtään sen kevyempää kuin raskaalle yrittäjällekään.

Terhi Hautamäki

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa.

Keskustelu

Arvonlisäveron maksaa asiakas, ei yrittäjä. Jos myyt työtäsi yritykselle, arvonlisävero on läpikulkuerä, eikä sillä ole käytännössä merkitystä. Yksityishenkilölle se jää maksettavaksi.
Arvonlisävero on valtiolle kuuluva raha, jonka yrittäjä saa hetkeksi käyttöönsä. Näin minulle on opetettu ja se pitää edelleen paikkansa.

Mikäli suurin haaste on ”riittävän asiakaskunnan löytäminen ja se, että työtään pystyy myymään järkevään hintaan”, eikö silloin nimenomaan kevytyrittäjyys ole helpoin tapa testata, että toimiiko liikeidea / tuleeko asiakkaita?

Viime vuonna tulleen lakimuutoksen myötä kevytyrittäjät määritellään käsittääkseni työttömyysturvan osalta nykyisin yrittäjiksi. Kuitenkin, mikäli kyse ei ole päätoimisesta työstä, saattaa kevytyrittäjällä olla edelleen mahdollisuus päivärahaan.

Nykyiset pitkät urat muuttuvat entistä enemmän keikkatöiksi. Kevytyrittäjillä, frelancereilla ja yksityisyrittäjillä on etumatkaa muihin, koska he oppivat palloilemaan eri projektejen ja asiakkaiden välillä, sekä markkinoimaan itseään.

Projektitöiden / kevytyrittäjyyden suosion kasvun myötä projektityöläisille on tullut laskutuspalvelujen lisäksi muitakin palveluita helpottamaan kevytyrittämistä. Yksi näistä on Askareet.fi ( http://www.askareet.fi ), jossa voi ilmoittaa projektitöistä tai omasta osaamisestaan ilmaiseksi.

Näitä luetaan juuri nyt