Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Haloo! Minne katosi huoli nuorista naisista – vai onko sitä koskaan ollutkaan?

Päivi Berg
Blogit Ajolähtö 3.11.2016 08:55

Julkinen huoli pojista ja nuorista miehistä on kimurantti juttu, joka toistuu säännöllisin väliajoin mediassa.

Kulttuurinen puhetapa vahvoista naisista ja reppanamiehistä näkyy myös tavoissa, joilla tutkimuksia tai tilastoja luetaan ja tulkitaan.

Viime aikoina on uutisoitu OECD:n uusimmasta koulutusvertailusta Education at a Glance (EAG). Raportti keskittyy pääosin koulutukseen, mutta uutisoinnissa on kiinnitetty huomiota etenkin työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuuden kasvuun.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kyseistä raporttia koskevassa tiedotteessa todetaan, että työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien ”nuorten miesten kohdalla on havaittavissa merkittävä muutos” vuoteen 2005 verrattuna. Vuonna 2005 miehistä 12,2 prosenttia ja vuonna 2015 miehistä 21,1 prosenttia oli koulutuksen ulkopuolella työttömänä tai työvoiman ulkopuolella. Vastaavat arvot naisten kohdalla olivat vuonna 2005 13,9 ja vuonna 2015 15,4 prosenttia. (OKM:n tiedote 15.9.2016.)

Suomessa nuorisotakuu koskee alle 25-vuotiaita sekä vastavalmistuneita alle 30-vuotiaita. Takuu tarkoittaa, että näille nuorille aikuisille tulisi tarjota opiskelu-, työ-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.  On hieman hämmentävää, että EAG-raportin uutisoinnissa tartutaan pelkästään 20–24-vuotiaiden osuuteen. Nuorisotakuun piiriin ja niin sanottujen NEET-nuorten (Not in Education, Employment or Trainnig) kategoriaan kun kuuluvat Suomessa monet 29-vuotiaatkin. Raportissa kiinnittää omaa huomiotani se, että useissa maissa, joskaan ei muissa Pohjoismaissa, 20–24-vuotiaiden työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien naisten osuus on itse asiassa suurempi kuin miesten.

Sinänsä 20–24-vuotiaiden nuorten työttömänä tai työvoiman ulkopuolella olevien miesten osuus on kasvanut vuosien 2005 ja 2015 välillä. Mutta niin on monissa maissa kasvanut taantuman myötä tämän ikäryhmän nuorisotyöttömyyskin. Vuonna 2005 se oli Suomessa 13 %, vuonna 2015 18,3 %.

Kun tarkastellaan Suomessa nuorisotakuun ikäryhmään kuuluvia nuoria, puhutaan karkeasti noin prosentin erosta miesten ja naisten välillä. Raportin taulukossa käy esiin, että vuonna 2005 työn ja koulutuksen ulkopuolella olleita 15–29-vuotiaita miehiä on ollut Suomessa 9,3 % ja vuonna 2015 13,6 %. Naisilla samassa ikäryhmässä prosenttiosuus oli vuonna 2005 12,5 ja vuonna 2015 vastaavasti 15 %.

Olemme kirjoittaneet Sanna Aaltosen kanssa puhetavasta, jossa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista aikuisista puhuttaessa keskiöön nostetaan huoli nuorista miehistä. Tämä sama poika-huoli on näkynyt myös jo pitkään keskustelussa koulutusjärjestelmästä, jonka väitetään ”suosivan” tyttöjä. Osoitimme Aaltosen kanssa työttömyys- ja koulutustilastojen avulla, että tällä hetkellä työttömien ja koulutuksen keskeyttäneiden nuorten aikuisten joukossa on myös paljon nuoria naisia.

Nuorten aikuisten työllisyystilanne on aiheellinen huoli, jonka tulisi kuitenkin kohdistua sekä naisiin että miehiin.

Päivi Berg

Kirjoittaja on espoolainen valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologian dosentti. Hän työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa vanhempana tutkijana ja toimii hankkeen varajohtajana.

Keskustelu