Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Totuus ongelmanuorista – katso kuvat!

Hanna Ylöstalo
Blogit Ajolähtö 8.6.2016 10:43

Tein pienen testin: laitoin Googlen hakukenttään sanan ”nykynuoret”. Hakukoneen tarjoamat yleisimmät vaihtoehdot olivat: nykynuoret ovat hemmoteltuja, liikkuvat liian vähän, ovat tyhmiä ja laiskoja. Yhtään positiivista määritelmää ei suosituimpiin hakusanoihin mahtunut.

Tutkimus ei näitä ikäviä uskomuksia tue. Nuorisotutkija Sinikka Aapola-Karin mukaan keskustelu nuorista on jäänyt junnaamaan ongelmiin, vaikka nykynuoriso on kunnollisempaa kuin heitä moittivat aikuiset omassa nuoruudessaan olivat. Esimerkiksi alaikäisten tupakointi ja alkoholinkäyttö on vähentynyt merkittävästi. Ongelmapuhe ruokkii nuorten ja aikuisten välistä vastakkainasettelua ja eripuraa, kun taas ongelmapuheen haastava tutkimustieto voi rakentaa yhteisymmärrystä.

Tätä tutkimustieto parhaimmillaan tekee: ei vain kuvaa maailmaa vaan myös muuttaa sitä. Tämä on yksi tutkimuksen tehtävistä. Kun Yliopistolaki astui voimaan vuonna 2009, yliopistojen perustehtäväksi määriteltiin tutkimuksen ja opetuksen ohella yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Maailman muuttamiseksi tutkimuksen tulisi puhutella tiedeyhteisön ohella niin kutsuttua suurta yleisöä. Tutkijat ovat ottaneet vaatimuksen tiedon popularisoinnista vastaan ristiriitaisin tuntein.

Julkinen keskustelu suosii selkeitä näkemyksiä ja vastakkainasetteluja, kun taas tutkijalle todellisuus on monimutkainen ja sitä koskevat väitteet parhaimmillaankin vajavaisia. Moni tutkija ei halua astua julkisen keskustelun tarjoamaan rooliin, koska roolituksen usein sisältämä vastakkainasettelu siirtää huomion yhteiskunnallisista ongelmista niistä kiisteleviin ihmisiin.

Tästä huolimatta on välttämätöntä, että tutkijat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun tutkimustiedon pohjalta. Julkinen keskustelu muovaa todellisuutta vaikuttamalla siihen, miten näemme maailman ja ihmiset ympärillämme. Ei ole yhdentekevää, millaisen tiedon pohjalta todellisuutta luodaan.

Tutkimustiedon avulla voi kyseenalaistaa sitkeitä uskomuksia, jotka saattavat pahimmillaan johtaa jonkin ihmisryhmän oikeuksien rajaamiseen ja yhteiskunnalliseen marginalisointiin. Esimerkiksi nuorten arjessa ongelmaryhmäksi leimaaminen näkyy tylynä kohteluna ja ikäsyrjintänä. Hyvässä lykyssä nuorison turmeltuneisuuden kyseenalaistava tutkimustieto voi saada aikuiset näkemään heidät uudessa valossa, mikä helpottaa kohtaamisia.

Julkisessa keskustelussa tarvitaan monenlaisia ääniä. Kaikessa erimielisyydessäänkin tutkijat voivat muodostaa sen tärkeän ja vähän ärsyttävän äänen, joka muistuttaa maailman monimutkaisuudesta, haastaa uskomukset ja kieltäytyy antamasta lopullisia vastauksia.

Mia Karjalainen viettää kavereiden kanssa päihteetöntä perjantai-iltaa kouvolalaisessa keilahallissa.

Mia Karjalainen viettää kavereidensa kanssa päihteetöntä perjantai-iltaa kouvolalaisessa keilahallissa. (kuvat: Sami Perttilä)

Hanna Ylöstalo

Kirjoittaja on tamperelainen sukupuolentutkimuksen dosentti, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeen vanhempana tutkijana ajalla 1.1.-30.9.2016.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt