Kun oppisopimus olikin virhearvio

Miten on mahdollista, että oppisopimustoimisto kelpuutti kahden euron tuntipalkan?

Tämä kysymys tuli mieleen, kun PAM-lehti huhtikuussa uutisoi, että kouvolalainen parturi-kampaamoyritys Hiustropiikki oli maksanut oppisopimusopiskelijoilleen käsittämättömän pientä palkkaa.

Tapaus pudottaa kurjasti maan pinnalle. Oppisopimuksella on yltiömyönteinen maine, ja monelle oppisopimuspaikan löytäminen on todellinen onnenpotku. Mikä olisi parempi tapa oppia ammatti kuin oikeassa työssä, käytännönläheisesti ja työnantajaan sitoutuneena?

Osalle nuorimmista se on toki vaativa koulutuksen muoto. Moni yrittäjä pitää kokemattoman palkkausta riskinä, ja elinkeinoelämä haaveilee koulutussopimuksesta, jossa ei tarvitsisi palkata opiskelijaa työsuhteeseen. Riski on kuitenkin kohtuullinen, koska koeaikana opiskelijasta pääsee helposti eroon, jos homma ei suju.

Kouvolan oppisopimustoimisto vahvistaa, että se oli tietoinen kampaamon miniliksasta. Koulutustarkastaja Tommi Neuvonen kertoo, että nuoria naisia tästä vähän varoiteltiinkin. Jopa yrittäjä itse kyseli, miten koulutettavat aikovat oppisopimusaikana elää. Enempää yrittäjä ei omien sanojensa mukaan olisi kyennyt maksamaan ammattia opetteleville, jotka eivät vielä juuri tuo firmalle tuloja.

Neuvonen kertoo, että oppisopimustoimisto ei halunnut estellä sopimuksen syntyä, kun osapuolet siihen kerran halusivat lähteä. Muutoin oppisopimusta ei olisi syntynyt lainkaan.

Oppisopimustoimisto ei aja koulutettavien palkka-asioita, vaikka se hyväksyykin sopimuksen.

Oppisopimusaikana pitää maksaa vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kahden euron tuntipalkka ei rikkonut työehtosopimusta, sillä hiusalan aloittelijoille saa maksaa niin huonosti kuin sielu sietää. Hiusalan työehtosopimuksessa ei ole minimipalkkaa ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Neuvosen mukaan kahden euron palkkaa ei ole tullut vastaan muualla, mutta alhaisia palkkoja, kuten 5:tä euroa tunnissa kylläkin.

Pieniä palkkoja saatetaan maksaa myös aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta lainkaan.

Parturi-kampaamon opiskelijat pettyivät ja irtisanoutuivat, oman kertomansa mukaan muidenkin ongelmien kuin palkkauksen vuoksi. Palvelualojen ammattiliitto riitautti asian.

Yksi koulutettavista kertoi Kouvolan Sanomissa, että erään kuukauden aikana hän teki vain 30 työtuntia ja tienasi 60 euroa.

Se on vähemmän kuin 150 euron kuukausikorvaus, jota oppisopimustoimisto maksaa yrittäjälle koulutettavasta. 150 euroa ei ole palkkatukea vaan korvausta työhön opastamisen kuluista. Tuskin voi silti pitää kohtuullisena, että opiskelijan palkka alittaisi yritykselle hänestä maksetun korvauksen.

Neuvosen mukaan kaikki tapahtui avoimesti, eikä keneltäkään salailtu mitään. Nuorten kouluttautumisinnon hyväksikäyttö osoittautui kuitenkin virhearvioksi.

Hyvää on se, että asia tuli nyt esiin.

Työsopimuslain mukaan kaikesta työstä täytyy maksaa kohtuullinen korvaus. Se koskee myös oppisopimusopiskelijan työtä. Kohtuullisen rajasta ei vielä ole selkeää oikeuden päätöstä, mutta kenties Hiustropiikin jutusta tulee ennakkotapaus.