Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Piipun juurelt jonnee vaan

Päivi Berg
Blogit Ajolähtö 24.2.2016 13:30

Näin laulaa pääosin kotkalaislähtöinen The Studets -yhtye kappaleessaan Muistatsiä vuoden -80. Kappale kertoo jalkapallosta, mutta myös siitä, että piipun juurelta, Kymenlaakson tehdaspaikkakunnilta, on aina lähdetty pois.

Kaakkois-Suomen korkea yleinen työttömyys- ja nuorisotyöttömyysaste on yleisessä tiedossa. Savupiipputeollisuus on vähentynyt nopeasti, viimeisimmäksi Kotkan seudulla ollaan sulkemassa Karhulan valimoa. Työt ovat vuosien myötä vähentyneet myös satamassa.

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan myynti- ja palvelutyön ammattiryhmän (ravintola-, siivousala, myynti- ja hoitotyö) työttömyyden kasvu jatkuu, samoin rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden työttömyys on kasvanut verrattuna edellisvuoteen.

Vaikka myynti- ja palvelutöiden työttömyys jatkuu, määrällisesti eniten paikkoja oli työllisyyskatsauksen mukaan avoinna myyntineuvottelijoille ja -edustajille, puhelinmyyjille ja myyjille, mutta myös hoitoalan ja kiinteistönhuollon työntekijöille. Palvelu- ja myyntialojen näkymät heijastuvat myös työttömien sukupuolijakaumaan. Vaikka enemmistö työttömistä on edelleen miehiä, naisten työttömyys kasvaa Kaakkois-Suomessa nopeammin kuin miesten.

Alueen muuttotappiota ja etenkin nuorten aikuisten poismuuttoa selittää osittain se, että Kymenlaaksosta muutetaan muualle töiden perässä. Myös koulutuksen perässä lähdetään.

Kymenlaaksossa ei ole yliopistoja. Jos nuori on halunnut lähteä opiskelemaan yliopistoon, tämä on edellyttänyt muuttamista yliopistokaupunkeihin. Myös Kouvolan käännöstieteen laitos, jossa kääntäjät kouluttautuvat, muutti vuonna 2009 Helsinkiin. Kouvolan seudun ammattiopisto puolestaan aloittaa yt-neuvottelut ja vuoden 2017 alussa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kyamk) ja Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) yhdistyvät Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi (Xamk).

Kymenlaaksosta on lähdetty yliopistokoulutuksen ja työn perässä, mutta mitkä muut syyt selittävät alueen muuttotappiota? Entä palataanko sinne takaisin?
Piipun juurelle on myös palattu. On palattu Helsingissä tapahtuneiden irtisanomisten myötä. On palattu koska asuminen Kymenlaaksossa on halvempaa tai koska puoliso on halunnut palata takaisin. On palattu perustamaan yritystä, jatkamaan perheen yritystä tai koska paluu on mahdollistanut ylennyksen omassa työssä. On palattu huolehtimaan myös omista vanhemmista heidän terveydentilansa heikennyttyä. On palattu omille juurille.

Päivi Berg

Kirjoittaja on espoolainen valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologian dosentti. Hän työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa vanhempana tutkijana ja toimii hankkeen varajohtajana.

Keskustelu