Blogit

Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Nuoruus Kotkassa 1980-luvulla: Lähet siä sit lukee?

Blogit Ajolähtö 8.2.2016 11:53
Anu-Hanna Anttila
Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti, joka työskentelee Teollisuusliitto ry:n (ent. Metalliliitto) tutkimuspäällikkönä. Anttila toimii Ajolähtö-hankkeen vastuullisena johtajana.

Kotkassa kaikissa perheissä on vene. Se on hieno juttu, ainakin muulloin kuin nuorena. Ajatus paatissa keikkumisesta vanhempien kanssa oli kaukana siitä, mitä teini-ikäisenä halusi tehdä. Ei vaikka olisi ajettu Karhulan Itärannasta Kallioluotoon. Eikä edes Sunilan tehtaan teollisuusuhoa huokuva profiili kiinnostanut. Puhumattakaan Suulisniemestä, joka oli tarkoitettu enemmänkin Pertsan ja Kilun ikäisille seikkailijoille. Silloin kun vielä oltiin lapsia.

Kotkassa nuoruuden viettäminen oli varmasti hauskempaa. Näin tympeänä ajattelin, kun vertasin sitä Lapin talven pimeyteen ja pakkasiin. Peruskoulusta lukioon siirryttyäni lojuin koulun jälkeen Karhulan keskustassa, Helilässä, Sokoksen ja Tanskalaisen kahvilassa. Keskiviikkoisin haettiin kavereiden kanssa possot torilta syötäväksi kouluruoan sijaan. TV:stä tuli Karhulassakin Dallas ja Dynastia. Eipä juuri muuta.

Minulle kotkalaisen nuoren hauskuus alkoi marraskuussa vuonna 1979. Isäinpäivänä järjestimme mielenosoituksen kaupungin päättäjiä vastaan, heillä kun ei ollut tahtoa nuorille. Me vaadimme kerhotiloja ja kokoontumispaikkoja. Tästä tunnelmasta kertoo karhulalaisen Ypö-Viiden punkbiisi, jossa lauletaan raivokkaasti: ”Kyllä kaupunki nuoria muistaa, kun kaduilla tapellaan. Kyllä kaupunki nuoria muistaa, palkkaa poliiseja meitä valvomaan”.

Tämä oli alkupotku Kotkan Elävän Musiikin Yhdistyksen eli KELMU ry:n perustamiseen. En saanut lupaa mennä perustamiskokoukseen, koska ”siellä on kaikenlaista epämääräistä sakkia”, sanoi isäni. Paikallislehdet Eteenpäin ja Etelä-Suomi kirjoittivat yhdistyksestä myönteisesti, tosin valokuvissa näkyi aika rumia jätkiä. Toiseen kokoukseen pääsin, ja sitten huomasin olevani hallituksessa.

Viikonlopuiksi livahdin Kotkan keskustaan. Oli tekemistä – ja uusia kavereita. Tekeminen oli sellaista, jota kai nyt kutsuttaisiin itetekemiseksi. Sormet kipeinä kiinnitin keikkajulisteita lyöntinitojalla tolppiin. Järjestysmiesnauha kasvoi kiinni villapuserooni.

Kun vuosia myöhemmin olin töissä Marttilan erityislastenkodissa Lankilassa harjoittelijana, isoäitini kysyi, et ”lähet siä sit lukee”. Sillä kuulemma ”ku on päätä, ni pitää lähtee”. Vastasin, etten tiedä. Ehkä.

Yhtäkkiä en ollut tiennyt asiaa varmaksi muutamaan vuoteen. Olin jämähtänyt kotikonnulle, oli tekemistä. Kymenlaakson kansanopistovuoden jälkeen olin päätynyt Inkeroisista takaisin Kotkaan tekemään kaikenlaisia hommia ja hommeleita. Kunnes olin kypsä.

Sit miä läksin lukee. Turussa professori sanoi minulle seminaarissa, ettei yliopistossa ole tapana puhua murretta. En ollut ajatellut puhuvani murretta. En ollut ajatellut kymin puhumisen olevan maalaista tai työväenluokkaista. Mutta kun se minulle noin selvästi sanottiin, tiesin, et miä oon Kotkast, enkä muuksi muutu.

Ajolähtö -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa.
Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti, joka työskentelee Teollisuusliitto ry:n (ent. Metalliliitto) tutkimuspäällikkönä. Anttila toimii Ajolähtö-hankkeen vastuullisena johtajana.
Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeen vanhempana tutkijana ajalla 1.9.2015-30.6.2016.
Kirjoittaja on espoolainen valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologian dosentti. Hän työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa vanhempana tutkijana ja toimii hankkeen varajohtajana.
Kirjoittaja on kotkalainen valtiotieteiden maisteri, joka toimii tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa ja Ajolähtö-hankkeessa ja väittelee pian tohtoriksi Helsingin yliopistosta.
Kirjoittaja on helsinkiläinen freelance-valokuvaaja ja taiteen maisteri, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa.
Kirjoittaja on tamperelainen sukupuolentutkimuksen dosentti, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeen vanhempana tutkijana ajalla 1.1.-30.9.2016.