Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Kenen arki kelpaa kerrottavaksi?

Sanna Aaltonen
Blogit Ajolähtö 25.1.2016 10:14

Tutkimusta ei ole ilman siihen osallistuvia ihmisiä. Toki tutkija voi keskustella pelkästään teorioiden kanssa, mutta jos haluaa ymmärtää jotain siitä elämästä, jota juuri nyt eletään, on mentävä keskelle ihmisten arkea havainnoimaan ja haastattelemaan.

Nuorisotutkijat ovat perinteisesti menneet etsimään tutkimukseen osallistujia kouluista ja nuorisotaloilta, työelämätutkijat puolestaan työpaikoilta. Tutkijapuheessa yksittäinen koulu tai työpaikka on tällöin tutkimuskenttä, jolla on omanlaisensa toimintasäännöt, fyysiset rajat ja omat odotuksensa tutkimuksen suhteen.

Ajolähtö –hankkeessa tutkimuksen kohteena ovat epävarmaa tai osa-aikatyötä tekevät nuoret aikuiset ja tutkimuskenttänä on Kymenlaakso. Maantieteellisesti isolla tutkimuskentällä on toki paljon potentiaalisia tutkimukseen osallistujia, mutta miten löytää lähes 178 000 kymenlaaksolaisen joukosta ne, jotka kuuluvat kohderyhmään ja joita kiinnostaa osallistua?

Yksi keino on ilmoittautua itse hankkeen kotisivujen kautta ja muutama rohkea on niin jo tehnytkin. Mutta koska tutkittavat tulevat harvemmin hakemaan tutkijaa tämän kotoa, on tutkijan silloin jalkauduttava kentälle. Käytännössä on siis kävelty liikkeisiin, nyitty ihmisiä hihasta ja kysytty, haluatko osallistua tutkimukseen. Näissä tilanteissa tutkijaa jännittää varmasti enemmän kuin niitä, joilta on kysytty, mutta ihan turhaan. Ihmiset ovat olleet mukavia ja ymmärtäväisiä, vaikka olemme häirinneet heitä kesken työpäivän.

Se, mikä leimaa tutkijan suhdetta tutkimukseen osallistujiin on suuri kiitollisuus. Haastatteluja ei tehdä työajalla, joten ihmiset uhraavat vapaa-aikaansa, vastaavat kysymyksiin ja kertovat itsestään, voiko hienompaa olla! Konkreettisena vaivanpalkkana on usein pelkkä kahvikupillinen, mutta tähän mennessä haastateltavat ovat lähteneet hyvillä mielin. Harvemmin sitä tulee istuttua alas ja pohdittua omaa elämää keskittyneesti niin, että joku todella kuuntelee.

Kenen arki siis kelpaa kerrottavaksi? Haluamme tehdä nuorten aikuisten elämää näkyväksi ja löytää myös ne ihmiset, jotka pitävät arkeaan liian arkisena tutkittavaksi. Ihmisten kuvaukset elämästään antavat mahdollisuuden tarkastella arjen kulkua ja yksityiskohtia sellaisina kuin ihmiset ne kokevat. Tämä on tärkeää, sillä yksilöiden kokemukset kertovat myös yhteiskunnallisista rakenteista ja siitä, millaista on olla nuori työssäkäyvä aikuinen 2010-luvun Suomessa.

Sanna Aaltonen

Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeen vanhempana tutkijana ajalla 1.9.2015-30.6.2016.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt