Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Keikkatyöläinen miettii, vieläkö uskaltaa laskuttaa

Terhi Hautamäki
Blogit Ajolähtö 21.1.2016 14:14

Muusikko, soitonopettaja ja Hyvinkään orkesterin äänenjohtaja Sanna Tuhkunen kirjoitti Facebookissa avoimen kirjeen oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille. Tuhkunen on huolissaan työttömyysturvalain muutoksesta, jossa omassa työssä työllistyvät katsotaan nyt yrittäjiksi.

Tuhkunen saa välillä palkkaa pätkätöistä, välillä laskuttaa keikkapalkkioita. Ajoittain hän myös tarvitsee työttömyysturvaa. Nyt hän pelkää päätoimisen yrittäjän leimaa, joka veisi hiljaisten kausien turvan, työttömyysetuuden.

”Kun aikaisemmin jatkoin ansaintaani orkesterityöni ja opetukseni pienten tuntimäärien lisäksi keikoilla ja laskutuskonserteilla, makaankin ensi vuonna palkkatöiden väliajat sohvalla työttömyysturvalla”, Tuhkunen kirjoittaa.

Itsensätyöllistäjät, freelancerit, omassa työssä työllistyvät, ovat hallituksen rakastamaa, osavaa ja joka suuntaan joustavaa työvoimaa. He siirtyvät sujuvasti työsuhteisista projekteista laskutettaviin keikkoihin, ottavat korvauksen joko palkkana tai palkkiona siten kuin se kullekin toimeksiantajalle sopii.
Työhön kuuluu epävarmuus ja tulojen vaihtelu, minkä vuoksi turvaverkot ovat tarpeen.

Lakimuutoksen laatijat ovat vakuutelleet, että itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa ei viedä pois. Ongelma onkin TE-toimiston tulkinnoissa, kuten ennenkin, eikä lakimuutos ainakaan hämmennystä vähennä.

Toissa vuodelta on  tapaus, jossa kolme tuntia kestänyt kolumnin kirjoitus – palkkio 110 euroa – katsottiin päätoimiseksi yrittäjyydeksi.

Kasvava joukko ihmisiä eivät sovi yrittäjän, palkkatyöntekijän eivätkä työttömän lokeroihin. Heille päätoiminen yrittäjyys olisi liian suuri riski eikä kokopäiväistä palkkatyötä ole. Sen sijaan palkattujen pätkäprojektien ja laskutuskeikkojen kombolla – kenties yhdistettynä ajoittaiseen työttömyysturvaan – voi elää mielekkäällä ja tuottavalla tavalla.

On sääli, jos joustava ja motivoitunut työvoima passivoituu epämääräisen pompottelun takia.

TE-toimistot saivat toki myös ohjeet uuden lain soveltamiseen (191 sivua). Yhtenä esimerkkinä mainitaan työttömänä aloitettu yritystoiminta, joka työllistää muutamia tunteja viikossa. Työttömyysturva ei mene, jos ”tarkoituksena on pitää toiminta pienimuotoisena”. Kuinkahan monen aloittelevan yrittäjän on tarkoitus pitää toiminta niin pienimuotoisena, ettei sillä elä? Kannattaako ainakaan markkinoida itseä?

Vaikka ohjeistuksen on tarkoitus tuoda selvyyttä, sieltä löytyy kohtia, joita ei haluaisi suurin surminkaan joutua TE-toimiston kanssa setvimään.

Työttömyysetuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi ”valmistautuminen ennalta sovittuun produktioon tai toiminta, jolla on taloudellinen tavoite”. Työnhakijan katsotaan tällöin ”tilanteesta riippuen” aloittaneen yritystoiminnan tai oman työn joko pää- tai sivutoimisesti.

Jos haluaa eläytyä alityöllistetyn freelancerin elämään, voi kuunnella taiteilija Minna Esantyttären Facebookiin videoimat useat puhelut TE-toimistoon. Suorimmin puhuva virkailija valittelee, että TE-toimisto on ikävässä välikädessä selvittelemässä epäselviä asioita.

”Sitä soveltamisohjettakin odotettiin kuin kuuta nousevaa, ja eihän siitä sitten ihan hirveästi viisautta tullut siitäkään”, hän sanoo Minna Esantyttärelle.

Ajolähtö-hankkeemme tutkii, millaista arkea itsensätyöllistäjät tämän päivän Suomessa elävät. Epäkohdat eivät sulje pois sitä, että ihminen on itse valinnut alansa, rakastaa ammattiaan ja tuntee ylpeyttä työnsä jäljestä.

Terhi Hautamäki

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa.

Keskustelu