Tiesitkö, että Kabulin rohkeat naiset järjestävät graffitimielenosoituksia?

ROHKEIMMAT NAISET KIRJOITTAVAT viestejä tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta rakennusten seiniin. Viesti pysyy seinässä ehkä vain hetken.

”Vaikka ne eivät vaikuttaisi paljon, ne varmasti jäävät sen yhdenkin talibanin jäsenen mieleen, joka siivoaa tekstin”, mieltään osoittavat naiset toteavat.

Protestoivien naisten ryhmä valitsee kohteen yhdessä ja käyttää tunteja varmistaakseen, ettei yksikään talibanin jäsen ole paikalla tai näe heitä. Kun kaikki on taatusti turvallista, he kirjoittavat viestinsä seinään ja pakenevat paikalta liukkaasti. He hajaantuvat ja välttävät palaamista koteihinsa moneen tuntiin. He pelkäävät, että heitä seurataan.

HE USKOVAT VAPAUTEEN, oikeuteen ja oikeudenmukaisuuteen. He ovat Purppuralauantain liike. 

”Olemme valinneet nämä kolme pääperiaatetta arvoiksemme ja pidämme niitä toivon lähteenä, jotta vapaus nykyisestä tyranniasta koittaisi.”

Vaikka Afganistanissa uhkana on taliban, pidätykset ja kidutus mielenosoittajille, Purppuralauantain liike jatkaa protesteja maassa. Osa protesteista järjestetään suljetuissa paikoissa, tavanomaisesta poikkeavilla tavoilla.

PURPPURALAUANTAI-liike perustettiin 17. elokuuta 2021, kaksi päivää sen jälkeen, kun talibanit astuivat valtaan.

Liikkeen johtaja Maryan Marouf Arvin esiintyy julkisuudessa omalla nimellään. 

”Naispuoliset mielenosoittajat ovat organisoineet laajoja protesteja ja monenlaista muuta toimintaa talibanin sääntöjä vastaan kolmen viime vuoden aikana.”

Maryan Marouf Arvin kertoo, että liikkeen toiminnalla on ollut valtava merkitys niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisesti. ”Mikään valtio ei ole tunnustanut itsejulistautunutta Taliban-hallintoa.”

Purppuralauantai-liikkeen mukaan kaikki afganistanilaiset ovat Taliban-hallinnon alla uhreja, sukupuolesta riippumatta.

Liike vaatii ihmisoikeuksia ja islamilaisia oikeuksia kaikille afganistanilaisille. Oikeuksia vaaditaan erityisesti naisille, haavoittuvassa asemassa oleville etnisille ryhmille ja uskonnollisille vähemmistöille. Liike taistelee talibanien politiikkaa vastaan.

Purppuralauantaiden liike on alku toivolle epätoivon huippuhetkenä.

TIUKEMPIA TOIMIA TALIBANEJA VASTAAN on vaadittu Arvinin mukaan liikkeen viimeisimmissä mielenosoituksissa. 

He toivovat Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta hyväksyntää sille, että annettaisiin määräys pidättää Taliban-johtaja Haibatullah Akhundzada sekä Abdul Hakim Haqqan, Talibanin korkeimman oikeuden johtaja.

Liike jatkaa protestejaan kunnes Taliban saadaan kukistettua. Aiemmin Purppuralauantai-liike on järjestänyt sekä yhden hengen että ryhmämielenosoituksia julkisesti ja suljettujen ovien takana. Liike vastustaa erityisesti talibanien päätöstä sulkea kouluja.

Liikkeen tavoitteena on lopettaa talibanin yhteen etniseen ryhmään ja sukupuoleen perustuva lainsäädäntö, lopettaa alistaminen ja taata sosiaalinen oikeudenmukaisuus maassa.

Liike uskoo, että sharia-laki on tekosyy naisten tuhoamiseksi. Afganistanin naiset ovat osoittaneet kolmen viime vuoden aikana, etteivät he koskaan antaudu tai joudu eristyksiin.

Historia on osoittanut, etteivät talibanit ole muuttuvia tai joustavia. 

KATUPROTESTIT, GRAFFITIT, yksityiset ja yhteiset mielenosoitukset suljetuissa tiloissa, sosiaalisen median hashtagit, julistusten ja päätöslauselmien laatiminen, raporttien julkaiseminen, artikkeleiden kirjoittaminen ja esiintyminen eri medioissa (radio, tv ja sanomalehdet) – nämä kaikki ovat liikkeen toimintakeinoja.

Mielenosoitusten ei ole pakko olla kaduilla. Monet maat ovat protestoineet vuosia, mutta mielenilmaukset eivät aina ole olleet ulkona. Kuitenkin maailma on nähnyt heidän mielenosoituksensa ja suhtautunut niihin myönteisesti ja tunnustanut ne. Afganistanin naisten mielenilmaukset, olivatpa ne sitten kaduilla, suljetuissa tiloissa tai sosiaalisessa mediassa, ovat jääneet vielä huomaamatta.

Viimeaikaiset tiedot osoittavat, että talibanien sorto on kauhistuttavaa. Tuoreet raportit saavat jokaisen afganistanilaisen perheen säikähtämään, kun heidän tyttärensä lähtee ulos protestoimaan. Talibanien pidätysten, raiskausten ja seksuaalisen häirinnän jälkeen kukaan ei uskalla päästää tyttäriään tai vaimojaan kaduille.

”Meidän on jäsentemme turvallisuuden vuoksi pakko järjestää yksittäisiä mielenosoituksia, mielenosoituksia suljetuissa tiloissa ja mielenilmauksia sosiaalisessa mediassa”.

MITÄ SUOMI VOI TEHDÄ? Arvin sanoo, että he ja muut Afganistanin naiset odottavat Suomen hallituksen ja kansan aktiivisesti tukevan afganistanilaisia poliittisesti ja diplomaattisesti kansainvälisissä yhteisöissä ja ihmisoikeusjärjestöissä, erityisesti YK:ssa. 

He toivovat, että Suomi ottaa selkeän ja päättäväisen kannan rikoksiin ihmisyyttä ja naisten sortoa vastaan. He toivovat, että kansainvälinen yhteisö lisää painetta talibanin joukkojen hajottamiseksi. 

”Pyydämme teitä saamaan äänemme kuuluviin laajasti mediassa ja kansainvälisillä foorumeilla.”

Kun kolme vuotta sitten Taliban otti Afganistanin ihmiset takaisin hallintaansa, erityisesti naiset, uskonnolliset vähemmistöt ja haavoittuvat etniset ryhmät ovat jälleen palanneet niihin synkkiin ja ahdistaviin päiviin, joita he kokivat Talibanin ensimmäisen vallan aikana maassa.

Aivan ensimmäisinä päivinä Kabulin hallintaan palauttamisen jälkeen Taliban ilmoitti vastustavansa maan naisia ja heidän saamaansa asemaa yhteiskunnassa. Kolmen vuoden aikana he ovat antaneet kymmeniä asetuksia ja määräyksiä afganistanilaisia naisia vastaan, joita pannaan täytäntöön täydellä voimalla koko maassa.

”Ensimmäisestä sorron hetkestä lähtien meidän liikkeemme on taistellut pimeyttä vastaan ja jatkaa taistelua, kunnes saavutamme vapauden.”