Talibanit käynnistivät rajut meikkiratsiat

Yksinkertainenkin meikkaaminen on merkinnyt afgaaninaisille kauneuden kaipuun tyydyttämistä, identiteetin vahvistamista ja vapautta.  Sekin on nyt uhka talibaneille. 

Profiilikuva
Blogin kirjoittajat ovat Afganistanissa eläviä Suomen kouluttamia naistoimittajia. Talibanin vainon takia he kirjoittavat nimettöminä.

NAISILTA KIELLETTIIN KOSMETIIKKA helmikuun lopussa ja sen seurauksena alkoivat kotiratsiat Sar-e-Pulin kaupungissa Afganistanin pohjoisosassa. Naisilta kiellettiin kosmetiikan käyttö jopa kotona. Myös yksityisten kauneussalonkien pitäminen kiellettiin.

Maassa, joissa naiset eivät voi opiskella, työskennellä tai matkustaa ilman sukulaismiestä, mahramia, pyritään kitkemään viimeisiäkin naisen yksityisyyteen liittyviä asioita kuten meikkaamista.

NAISET SULJETAAN TÄYSIN sosiaalisen elämän ulkopuolelle. Aikaisemmin he ovat tavanneet toisiaan yksityisissä ja salaisissa kauneushoitoloissa.

Yksinkertainenkin meikkaaminen on merkinnyt afgaaninaisille kauneuden kaipuun tyydyttämistä, identiteetin vahvistamista ja vapautta.  Sekin on nyt uhka talibaneille. 

Kyse on useimmiten yksinkertaisista perusmeikeistä kuten luomi- ja rajausväreistä, ripsiväreistä ja hajuvesistä, joita käytetään nykyisin vain perhejuhlissa, kuten häissä ja syntymäpäivillä. Koska naiset eivät saa tehdä töitä, heillä ei ole edes varaa kalliiseen kosmetiikkaan.

Julkiset kampaamot ja kauneushoitolat kiellettiin vajaat kaksi vuotta sitten. Samalla vähenivät naisten mahdollisuudet tavata toisiaan kodin seinien ulkopuolella.

Kauneudenhoitolat ovat kadonneet afganistanilaisesta katukuvasta täysin. Naiset liikkuvat vain vähän ja täysin piilossa burkien alla. 

NÖYRYYTYS JA VÄKIVALLAN PELKO uhkaavat nyt kotonakin. Ratsiat ovat osoitus siitä, että naiset eivät ole enää turvassa edes neljän seinän sisällä omissa kodeissaan.

Sar-e-Pulin kaupungissa asuva Farida muistelee järkyttyneenä talibanien ratsiaa hänen kotonaan:

”Olin kotona kaikessa rauhassa, kun yhtäkkiä joku jyskytti kovaäänisesti ulko-oveamme. Sydämeni alkoi lyödä voimakkaasti. Aviomieheni avasi oven vapisevin käsin, ja ennen kuin hän pystyi sanomaan tai kysymään mitään, valkoisiin vaatteisiin pukeutuneet aseistautuneet miehet ryntäsivät sisään. He heittelivät tavaroita ympäriinsä ja etsivät selvästi jotain. Minusta tuntui, että talooni oli tunkeutunut varkaita, vaikka he olivatkin miehiä, jotka pitävät itseään maani vallanpitäjinä.”

HUULIPUNAN LÖYTÖ ALOITTI TAKAVARIKON. Farida kertoo, kuinka yksi taloon tunkeutuneista miehistä löysi hänen huulipunansa ja totesi tyytyväisenä: ”Tämä on häpeällistä. Musliminaiset eivät tarvitse näitä.” 

Tämän jälkeen talibanit keräsivät kaiken löytämänsä kosmetiikan ja veivät ne mukanaan. Farida on hankkinut käyttämänsä kosmetiikan kadunvarsimyyjiltä tai pienistä liikkeistä. 

”Koska kosmetiikkaa voi kuitenkin hankkia vapaasti, ei sen ratsaamisessa ole oikeastaan mitään järkeä.”

RATSIOITA TEHTIIN ILMIANTOJEN perusteella. Myöhemmin paikallisen yhteisön vanhin tiesi kertoa, että talibanit hakivat kaupungista naisten pitämiä yksityisiä kauneushoitoloita tai kampaamoita, jotka toimivat salassa naisten kotona. 

KYYNELEET TÄYTTÄVÄT Faridan silmät. ”Minusta tuntui, että he murskasivat minut. Kyse ei ollut enää kosmetiikasta vaan hyökkäyksestä omanarvontuntoani vastaan. Minusta tuntui, että kaikki loputkin naisten oikeudet on nyt riistetty meiltä”, hän kertoo. 

Meikkaaminen ja kauneudenhoito kiellettiin afgaaninaisilta täysin. Vähissä ovat hoitokeinot.

MONET NAISET OVAT PELÄSTYNEET kuultuaan talibanin ratsioista ja ryhtyneet itse hävittämään kauneudenhoitotuotteitaan. 

Tamana on 22-vuotias nainen Sar-e-Pulista. Koska hän ei voinut enää opiskella kotimaassaan Afganistanissa, hän päätti ryhtyä yksityiseksi kampaajaksi elättääkseen itseään ja vanhaa isäänsä. Juuri nyt hän on epätoivoinen. 

YÖKAMPAAMOKAAN EI ONNISTUNUT. ”Halusin päättää opintoni ja tulla lääkäriksi, mutta talibanien valtaantulon jälkeen koulut ja yliopistot suljettiin meiltä naisilta. Pidin kotonani vuoden kampaamoa, jonne naiset pystyivät tulemaan enimmäkseen öisin. Tarjosin myös muita kauneudenhoitoon liittyviä palveluita ja tuotteita. Samalla pystyimme tapaamaan toisiamme, nauramaan ja unohtamaan hetkeksi huolemme. Joskus meikkasimme toinen toisiamme.”

”Isänikin tekee töitä aamusta iltaan korjaamalla ihmisten kenkiä, mutta hän tienaa kovin vähän.”

HUONEKALUTKIN RIKOTTIIN. Tamanan pienet liiketoimet loppuivat siihen, kun talibanin vakoojat tekivät hänestä ilmoituksen. 

”Tämän jälkeen talibanit hyökkäsivät kotiini, rikkoivat kaikki huonekalut ja veivät kaikki kauneudenhoitotuotteet mukanaan. Meidän piti vannoa heille, että emme enää koskaan toimi näin. Tunsin itseni sillä hetkellä arvottamaksi.” 

Nyt Tamanalla ei ole enää edes tuloja, ja tulevaisuus näyttäytyy hänelle hyvin epävarmana. Hän voi vain ihmetellä, miksi Taliban pelkää jatkuvasti naisia.

”He eivät vieneet vain meikkejämme, vaan toivomme ja itsekunnioituksemme”, hän ajattelee.

Haastateltujen nimet on muutettu turvallisuussyistä.