Taliban keskittää vallan pashtujen käsiin

Profiilikuva
Blogin kirjoittajat ovat Afganistanissa eläviä Suomen kouluttamia naistoimittajia. Talibanin vainon takia he kirjoittavat nimettöminä.

Talouden pelastamisen sijaan uutta johtoa kiinnostaa lähinnä naisten sulkeminen  koteihin. 

Talibanin valtaannousu on tarkoittanut yhden etnisen ryhmän, pashtujen, korottamista muiden  etnisten ryhmien yläpuolelle. 

Kabulin katukylteistä on poistettu farsinkieliset tekstit. Farsinkielisiä työntekijöitä irtisanotaan  työpaikoilta ja tilalle otetaan pashtuja, vaikka näiden koulutus olisi heikompi. 

Afganistanissa elää suuri määrä eri etnisiä ryhmiä ja maassa puhutaan kymmeniä kieliä. Suurimmat  etniset ryhmät ovat pashtut sekä darin kieltä puhuvat tadzhikit. Maan virallisia kieliä ovat pashtu ja  dari. 

Elokuussa 2021 vallan anastanut Taliban on ennen kaikkea maan etelä- ja itäosissa elävien  

pashtujen liike, kun taas daria puhuvat asuttavat  eritoten maan länsi- ja pohjoisosia. Merkittävä  vähemmistö on hazarat, ja he käyttävät darin kieltä. 

Monet afgaanit ovat kuitenkin monikielisiä. 

Aktivisti  Ahmad Karimi  sanoo, että talibanit ovat  nyt luoneet hallituksen, joka perustuu vain  yhteen etniseen ryhmään. 

”Farsin kieli poistettiin yliopistoilta, virastoista, kouluista ja julkisista paikoista. Korkeasti koulutetut  ja kokeneet muiden etnisten ryhmien työntekijät korvattiin kokemattomilla, jopa lukutaidottomilla  pashtuilla.” 

Karimin mukaan uzbekit ja tadzhikit syrjäytettiin  ja heitä myös pidätettiin. 

Erityisesti naisille asetetut rajoitukset paljastivat pashtujen ajattelun. 

Taliban sanoo noudattavansa islamin periaatteita, mutta Karimin mukaan he toimivat juuri  päinvastoin asettaessaan itsensä muiden yläpuolelle. 

”Ylivallan tavoittelu on aiheuttanut muiden etnisten ryhmien nuorten keskuudessa vieraantumisen  ja nöyryytyksen tunteita heidän omassa maassaan. Nuoret pelkäävät, etteivät saa samoja oikeuksia  muiden kanssa”, Ahmad Karimi sanoo. 

Nouseeko fasismi? 

Moni pelkää, että pashtujen yksinvalta voi johtaa fasismin nousuun ja muiden etnisten ryhmien  järjestelmälliseen syrjäyttämiseen. 

Esimerkkejä on monia.  Mohammad Rahimi  on entinen hallinnon  työntekijä ja puhuu kotikielenään  daria.  Hän kävi koulunsa 2000-luvun alkuvuosina ja  sai koulutuksensa perusteella töitä keskeisistä  virastoista. Kun  Taliban  nousi valtaan, hän menetti  työpaikkansa. 

Työttömyyttä on nyt kestänyt yhdeksän kuukautta. Rahimi on päättänyt lähteä laittomasti Iraniin,  jotta voisi elättää perheensä. 

”En uskonut, että 18 vuoden työkokemus menisi hukkaan vain siksi, etten ole pashtu enkä mullah.  Jouduin kuitenkin antamaan työpaikkani mullahille ja joudun luultavasti lähtemään siirtotyöläiseksi  ulkomaille.” 

Rahimin mukaan  talibanit lietsovat nyt etnistä, kielellistä,  uskonnollista, sukupuoleen ja politiikkaan  liittyvää syrjintää. Ulkopuolisia ei järjestelmässään hyväksytä. 

”  Miljoonat kaltaiseni nuoret ovat tuomittuja samaan  kohtaloon ja joutuvat pakosta lähtemään ulkomaille.” 

Virastojen ja valtion toimipisteiden kyltityksetkin muutettiin talibanien valtaannousun myötä  pashtunkielisiksi. Vaikka moni afganistanilainen kielen taitaakin, kaikki eivät sitä ymmärrä. 

Lietsotaanko eripuraa? 

Entinen opetusviraston johtaja Heratista,  Behzad Nikbin  sanoo, että talibanin valtaannousun  jälkeen kaikki virat on annettu pashtuille. 

”Virkoihin on nimitetty uskonoppineita. Heitä nimitetään myös yliopistoon toisten ammattilaisten  paikalle. Itse jouduin vähäpätöisempiin tehtäviin ja sijalleni nimitettiin pashtu. Itse olen tadzhikki.” 

Turvallisuuspolitiikan asiantuntija  Mohammad Naeem  Ghayor  arvioi, että Taliban lietsoo tietoisesti  ennakkoluuloja ja etnisten ryhmien välistä eripuraa. Kohteena ovat shiiat, oppositio, naiset ja  aktivistit. Syrjinnän seurauksena yli kaksi miljoonaa ihmistä on paennut maasta. 

”Maasta lähteneitä uhataan asein. Kansainvälinen yhteisö ei tunnusta heitä. Kotimaassa riesana  ovat työttömyys, köyhyys ja nälkä. Afganistan sukeltaa taas yleiseen kriisiin”, sanoo Mohammad  Naeem Ghayor. 

Nälkäkuolema uhkaa lapsia 

Samaan aikaan kun Afganistan kurjistuu,  t alibanin  päällimmäinen huolenaihe on, kuinka sulkea  naiset yhteiskunnan ulkopuolelle ja saada voimaan kaiken kattava sharia-laki. Talouden  elvyttämiseksi tai yhteiskunnan saamiseksi jaloilleen se ei ole tehnyt mitään. 

Samaan aikaan YK:n lastenapujärjestö Unicefin mukaan 14 miljoonaa lasta kärsii nälästä. Miljoona  heistä on vaarassa kuolla nälkään. 33 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa. 

Ongelmia pahentaa entisestään se, että uusi hallinto koostuu kokemattomista ja  asiantuntemattomista työntekijöistä. 

Pääministeri on vain todennut, että yhteiskunta ei ole luvannut kansalaisille ylläpitoa. 

Ratkaisun pitäisi olla eri etnisistä ryhmistä koostuva hallitus, joka voisi jakaa yhteiset arvot. Vain  tällaisella laajapohjaisella yhteistyöllä voidaan rakentaa kansallinen identiteetti, joka takaa  turvallisuuden ja tasaveroisen kohtelun jokaiselle afganistanilaiselle. 

Talibanien on hyväksyttävä, että valtaa ei voi turvata pelkällä voimankäytöllä. Se ainoastaan lisää  väkivaltaa ja ihmisten kärsimyksiä.