Somesta on tullut afgaaninaisten henkireikä
NAISET JA TYTÖT Afganistanissa ovat kasvattaneet sosiaalisen median käyttöään sen jälkeen, kun ääri-islamilainen Taliban anasti vallan elokuussa 2021. Kun naisten elämä on rajattu tiukasti kodin piiriin, yhä useampi heistä on löytänyt henkireiäkseen pikaviestipalvelu Whatsappin.
Naisilta on evätty pääsy kouluun, yliopistoon ja työpaikoille. He pitävät kuitenkin yhteyttä ystäviinsä viestipalveluiden kautta. Whatsappissa vaihdetaan ajatuksia ja tietoja, keskustellaan ja pidetään hauskaa.
SOVELLUS on erinomainen apu monen afgaaninaisen mielestä. Sen avulla pystytään luomaan ystävien ja kollegojen verkostoja, voidaan hyödyntää netissä tarjottavia kielikursseja ja kirjastopalveluja tai yksinkertaisesti viihdytään ystävien ja viihteen parissa.
Farhat Obeidi, 23, asuu Kabulissa vanhempiensa ja kahden veljensä kanssa. Hän opiskeli yliopistossa psykologiaa neljättä vuotta, kun Taliban kielsi naisten opinnot.
”Kun yliopisto suljettiin meiltä, en voinut enää tavata ystäviäni, mutta pidin heihin yhteyttä Whatsappilla. Perustimme viestiryhmiä, ja professorimme antoivat kaiken kurssimateriaalin niiden käyttöön. Nekin, joilla ei ollut varaa omaan älypuhelimeen, lainasivat sellaisen perheenjäseniltään pystyäkseen osallistumaan opintoryhmiemme toimintaan verkossa”, Farhat kertoo.
SOMETUSMAHDOLLISUUS on hänen mukaansa lievittänyt työttömyyden ja toimettomuuden aiheuttamia psyykkisiä ongelmia. Esimerkiksi Whatsappin käyttö ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Yhteyksiä on pystytty pitämään myös ulkomaille lähteneisiin ystäviin ja sukulaisiin, sillä palvelu on turvallinen ja toimii heikoillakin nettiyhteyksillä.
Myös kabulilainen Nilab Noori iloitsee sovelluksen viestiryhmistä.
”Vaikkei virtuaaliyhteydellä päästä samaan tehokkuuteen kuin olemalla läsnä yhteisössä, koulussa tai yliopistossa, se on auttanut naisia ja tyttöjä pitämään yhteyttä toisiinsa.”
SÄHKÖKATKOJEN takia monen nuoren online-opinnot ovat kuitenkin lopahtaneet. Syynä on usein myös se, että nettiyhteys on liian kallis tai hidas.
”Valtaosa naisista on menettänyt työnsä ja tulonsa ja useimmat perheet elävät köyhyysrajan alapuolella, joten naisilla ei ole varaa nettiyhteyksiin”, Nilab muistuttaa.
Nopean nettiyhteyden menetys pakotti Tamana Alkozin keskeyttämään etäopintonsa. Opiskelu netissä ei onnistunut enää Britannian Coventryn yliopistossa. Nettiyhteyden oli kustantanut järjestö, jonka verkkopalvelussa Alkozi teki vapaaehtoistyötä nuorten mielenterveyden edistämiseksi.
”Lopetettuani työt en pystynyt jatkamaan opintojani, koska etäopintoihin käytetty verkkotyöskentelyalusta Zoom vaati paremman ja kalliimman nettiyhteyden kuin mihin minulla oli varaa”, Tamna kertoo.
OPINNOT KATKESIVAT yliopistossa myös Saralta talibanien valtaantulon jälkeen. Hän oli vasta ensimmäisen vuoden taideopiskelija, kun naisten pääsy yliopistolle evättiin.
”Professorimme lähtivät Afganistanista vallanvaihdoksen jälkeen ja aloittivat online-
opetuksen. Minulla oli yksi tunti viikossa, mutta ilman nettiyhteyttä en pystynyt
osallistumaan”, Sara sanoo.
HUOLI TURVALLISUUDESTA internetin käytössä vaivaa monia naisia. Afganistanissa elävät eivät uskalla arvostella Talibania edes somessa, sillä se voi johtaa käyttäjätilin sulkemiseen tai jopa pidätykseen.
”Minulla oli tapana lähettää juttuja mediaan Whatsappin kautta, mutta numeroni ja Whatsapp-tilini suljettiin”, kertoo salanimellä Marina työskentelevä toimittaja.
Kun hän kysyi teleyhtiöstä syytä sulkemiseen, hänelle vastattiin, että määräys tuli Talibanilta, eikä numeroa voida enää palauttaa.
Somen kautta on jäljitetty ja vangittu useita naisaktivisteja, sanoo Marina. Hän syyttää Talibania ihmisten yksityisyyden loukkaamisesta, kun se ratsaa kännyköitä ja Whatsapp-viestejä tarkastusasemillaan.
SEKSUAALISSÄVYTTEISTEN VIESTIEN ja naisiin kohdistuvan vihapuheen määrä somessa on samaan aikaan lisääntynyt merkittävästi. Afghan Witness -niminen hanke analysoi 78 000 viestipalvelu X:n darin ja pasthun-kielisiä viestiä, jotka oli suunnattu sadan poliittisesti aktiivin naisen tileille puolen vuoden aikana sekä vuonna 2021 että 2022.
Vihamielisten viestin määrä kolminkertaistui tuona aikana, ja jopa 60-prosentissa solvausviesteistä sisältö oli seksuaalissävytteinen ja niissä viljeltiin sanoja kuten ”huora” ja ”prostituoitu”.
Jotkut poliittisesti aktiiviset naiset ovat vihapuheen takia päätyneet sulkemaan tilinsä.
Somesta on kuitenkin tullut arkea afganistanilaisille. Tuorein selvitys kertoo, että Afganistanin noin 40 miljoonasta asukkaasta yli 9 miljoonalla on nettiyhteys, ja he käyttävät vähintään yhtä somekanavaa. Ahkerimmin somea käyttävät nuoret, ja heidän suosikkejaan ovat Facebook, Whatsapp, Instagram ja Tiktok.