Sinnikkäät naiset pystyvät tekemään töitä verkossa

SITKEÄT NAISET etsivät mahdollisuuksia tehdä töitä, vaikka talibanit ovat lähes täysin estäneet tyttöjen ja naisten mahdollisuudet sekä työhön että koulutukseen. Jotkut ovat löytäneet online-työtä tai jopa perustaneet oman verkkoyrityksen.
Tätä artikkelia varten on haastateltu kymmenen naista, jotka työskentelevät verkossa. Joillakin heistä on oma verkkoyritys.

TALIBAN KIELSI naisilta online-työn, eikä myönnä lupia verkkoyritysten perustamiseen. Taliban pitää myös verkossa tapahtuvaa valuuttakauppaa rikoksena ja islamilaisen šaria-lain mukaan kiellettynä.

ISOT RISKIT vaanivat naisten verkossa työskentelyä. Yksi suurimmista haasteista on, etteivät he ylipäätään saa lupaa verrkotyöhön. Heidän pitää myös turvautua mahramin, eli miespuolisen henkilön, apuun lähes jokaisessa vaiheessa.

Myöskään tavarantuottajaan tai maahantuojaan ei voi luottaa virallisen luvan puutteen vuoksi. Talibanin vainon takia työpaikan tarkkaa osoitetta ei voi ilmoittaa yhteistyökumppaneille.

LUPAA LIIKETOIMINTAAN EI myönnetä naisille.

Anoshe (nimi muutettu) on myynyt saniteetti- ja kosmetiikkatuotteita verkossa yli vuoden ajan. Takavuosina, Afganistanin tasavallan aikana hän työskenteli valtion virastossa. Talibanin tultua valtaan naisilta kiellettiin työnteko ja Anoshekin pakotettiin jäämään kotiin.

VAKAVAN MASENNUKSEN jälkeen Anoshe etsi uutta tapaa tehdä työtä. Hän onnistui tuottamaan maahan tavaraa naapurimaasta Iranista ja myymään sitä verkossa. Se ei ollut helppoa, koska hänellä ei ollut lupaa verkkoliiketoimintaa varten.

Anoshe joutui ottamaan riskin ja antamaan myyvälle yritykselle osan rahoistaan takuuksi.

Takuusummalla hän osti yritykseltä luottamusta sekä myytävää tavaraa. Oli mahdollista, että hän menettäisi rahansa, mutta muuta vaihtoehtoa ei ollut.

– Koska minulla ei ollut virallista lupaa, jouduin ottamaan riskin ja antamaan osan rahoistani tilauksen vakuudeksi. Odotin kaksi kuukautta tilaukseni saapumista Iranista. Joka päivä kysyin sen perään. Luulin jopa, että olin joutunut huijatuksi ja menettänyt rahani.

– Kolmen kuukauden kuluttua sain tilaamani tavarat ja pystyin aloittamaan työni. Suurin osa asiakkaistani on ystäviäni ja sukulaisiani. Toistaiseksi – luojan kiitos – yritykseni menestyy.

– Jos talibanit sallisivat ja antaisivat meille luvan tehdä tätä työtä ja saisin vielä tarvittavat luvat, työ sujuisi erittäin hyvin, Anoshe sanoo.

HUIJARIT OTTAVAT ILON IRTI epävarmuudesta. Aina yrittämisessä ei ole onni myötä.

Toinen verkkokauppaa tekevä nainen, Masouda, kertoo joutuneensa huijatuksi kahdesti. Huijarit ryöstivät kaikki hänen rahansa, koska häneltä puuttui virallinen verkkoliiketoimintalupa.

Kolmannella kerralla hän onnistui löytämään luotettavan tiimin, jonka kanssa yhteistyö sujui.

– Jos löytäisin työpaikan 5 000 afgaanin palkalla (noin 66 euroa), en koskaan tekisi töitä verkossa, koska se aiheuttaa vain päänsärkyä.

– Aluksi en pystynyt kattamaan edes omia kulujani. Maksoin puhelin- ja nettilaskuni omasta pussistani. Kaupantekoon voi kulua monta tuntia, kun puhun asiakkaiden kanssa ja kerron kärsivällisesti tuotteistamme. Tästä huolimatta olen nyt onnellinen, että kukkarollani on vain oma käteni, eikä kenenkään muun.

MIES TARVITAAN tuotteiden toimittamiseen asiakkaille. Tämän takia Masoudan veli joutuu hakemaan saapuvan tavaralähetyksen talon portilta. Muuten voisi paljastua, että nainen on työn tekijä.

Masoudan tehtyä kaupat verkossa, hänen veljensä toimittaa tuotteet asiakkaalle. Masouda on tehnyt sopimuksen erään kaupungissa toimivan mieskauppiaan kanssa. Kauppias välittää myydyt tavarat asiakkaille myynnin prosenttiosuutta vastaan.

NAISEN NIMI KAATOI perusteilla olleen kansalaisjärjestön. Mohammad Mohsen kertoo tehneensä kollegoidensa kanssa vuoden verran töitä perustaakseen voittoa tavoittelemattoman kansalaisjärjestön. Kaikki työ sujui hyvin siihen saakka, kunnes heidän asiakirjansa saapuivat ministeriöön lupakäsittelyä varten.
Taliban hylkäsi asiakirjat. Perusteluna oli, että perustettavan kansalaisjärjestön toiminnanjohtajan sijaisen kohdalla oli naisen nimi, ja siksi lupaa ei voitu myöntää.
 Kaikki vuoden aikana tehdyt ponnistelut järjestön perustamiseksi menivät hukkaan.
­- Oli vaikea kertoa tämä naiskollegoillemme, koska heillä oli suuret odotukset tästä työstä ja hankkeesta. Nyt olemme poistaneet naisten nimet papereista ja meillä on niissä vain miesjäsenten nimet.

– Jotta saisimme luvan, tähän asti kanssamme työskennelleet naiset eivät voi itse tehdä työtä. Heidän perheensä miespuolinen jäsen, aviomies tai veli, voisi tulla järjestöön töihin. Siten naisten tähänastinen työpanos ei menisi täysin hukkaan, Mohsen sanoo.

PAKKO LÖYTÄÄ KEINOJA tulonhankintaan on monen afgaaninaisen arkea tänään. Useat läheiset ammattilaiset ja perheenjäsenet ovat lähteneet maasta. Elättämisen keinojen haasteet ovat hankaloituneet.

23-vuotias Neelam yrittää elättääitsensä ja perheensä talibanista huolimatta. Hän istuu kotona pienen pöytänsä ääressä ja työskentelee tietokoneella.

Neelam kertoo, että talibanin saapumisen jälkeen hänen vanhempi sisarensa, joka oli ollut hänen ainut taloudellinen tukijansa, muutti toiseen maahan. Tasavallan armeijassa palvellut isä joutui muuttamaan Iraniin. Neelamin piti löytää mitä tahansa työtä elättääkseen perheensä.

VERKOSSA ILMAISVALMENNUSTA. Neelam yritti löytää työtä verkosta. Hän näki online-ilmoituksen, jossa tarjottiin maksutonta valmennusta naisille. Sitä hän voisi tehdä kotoa.

– Aluksi meille kerrottiin, että valmennus on ilmaista vain naisille. Kuukauden opiskelun jälkeen tuli tieto, että meidänkin on rekisteröidyttävä ja ilmoittautumismaksumme ovat 150 – 200 dollaria. Siihen summaan minulla ei ollut varaa. Yritin osallistua tunneille ja jatkaa opintojani. Puhuin opettajalleni ja kerroin hänelle kaikista ongelmistani.

Neelam sai jäädä kuudeksi kuukaudeksi valmennukseen. Sen jälkeen opettaja tarjosi hänelle yhteistyömahdollisuutta. Opettaja tarvitsi avustajaa suuren työmääränsä takia ja Neelam oli ollut erittäin aktiivinen tunneilla. Nyt Neelam saa pienen prosenttiosuuden jokaisesta opiskelijasta, jota hän ohjaa.

TYÖSSÄ ON PALJON ONGELMIA, mutta Neelamista se menettelee. Taliban on julistanut digitaalisella valuutalla maksettua liiketoimintaa sekä valuuttakauppaa rikolliseksi ja haramiksi. Neelam kertoo, että taliban on pidättänyt ja kiduttanut useita heidän kollegoitaan, jotka myivät USDT-kryptovaluuttaa verkossa esimerkiksi Heratin maakunnan alueella. Se on yksi työn riskeistä.

Tietenkään Neelam ei ylipäätään saisi työskennellä, koska on nainen.

— Työskentelemme kuin varkaat näillä markkinoilla. Jos talibanit saisivat meistä vähänkin vihiä, he pidättäisivät ja kiduttaisivat meitä. Tästä syystä käytämme työssämme nimimerkkejä. Ohjaustyössäni olen yhteydessä opiskelijoihin tekstiviestitse. Turvallisuuteni vuoksi minun on kirjoitettava asiat sen sijaan, että soittaisin tai lähettäisin ääniviestejä, jotta kukaan ei tunnistaisi ääntäni linjalla, Neelam kertoo.