Naisten mielenosoitukset johtivat kidutuksiin, raiskauksiin ja tappamisiin

Profiilikuva
Blogin kirjoittajat ovat Afganistanissa eläviä Suomen kouluttamia naistoimittajia. Talibanin vainon takia he kirjoittavat nimettöminä.

Tämän jutun on kirjoittanut mazarilainen naistoimittaja. Hän haastatteli juttua varten seitsemää paikallista naisaktivistia. Talibanin ja poliisin edustajat eivät halunneet kommentoida uutista. Turvallisuussyistä kaikki esiintyvät nimettöminä.

Kabulista alkaneet naisten mielenosoitukset levisivät syksyllä 2021 maan pohjoisosiin Balkhin maakuntaan ja sen pääkaupunkiin Mazar-e-Sharifiin. 

Syyskuun 7. päivänä naiset marssivat Mazar-e-Sharifissa ja vaativat oikeutta osallistua koulutukseen, työhön ja yhteiskunnalliseen elämään.

Kaksi päivää myöhemmin talibanit pidättivät 70 marssilla ollutta. Heistä 40 oli naisia.

Omat perheet tappoivat tyttöjä

Viikko pidätyksen jälkeen kaduilta löytyi kahdeksan naisen ruumiit. Loput pidätetyistä vapautettiin puolentoista kuukauden kuluttua. Perheet ja uskonnolliset johtajat olivat ponnistelleet heidän vapauttamisekseen. 

Viisi vapautetuista tytöistä päätyi oman perheensä surmaamiksi. Afganistanilainen suku ei kestä esimerkiksi raiskatun tyttären paluuta kotiin. Häpeän ja kunniakäsitysten karkeimmat muodot johtavat Afganistanissa usein tyttöjen surmaamiseen.

Eri puolilta kaupunkia löydettiin myös marssiin osallistuneen naislääkärin, naisopiskelijan, naisaktivistin ja kahden naispoliisin ruumiit. Yhdeksän pidätetyn tytön kohtalosta ei ole tietoa.

”Talibanit yrittivät estää meitä marssimasta. He anastivat osallistujilta kamerat ja matkapuhelimet. Monet ystäväni pidätettiin ja kun yritin saada heitä vapaaksi, talibanit uhkasivat, että minulle käy samoin”, kertoo eräs mielenosoitukseen osallistunut nainen, joka sittemmin on joutunut pakenemaan kaupungista.

Joukkoraiskauksia ja pahoinpitelyjä

Toinen mielenosoitukseen osallistunut nainen kertoo nähneensä, kun talibanit veivät hänen ystävänsä. Kansalliset turvallisuusjoukoiksi nimetyt talibanit kuulustelivat ja kiduttivat heitä toista viikkoa kaupungin keskustassa sijaitsevassa turvallisuusjoukkojen pidätyskeskuksessa, myöhemmin vielä Mazar-e-Sarifin naisvankilassa.

Heidän päästyään vankilasta vapaaksi nainen tapasi heidät.

– Ystävieni kasvoissa ja päissä näkyi rajun pahoinpitelyn jälkiä. Heitä oli kidutettu sähköjohdoilla ja piiskoilla ja heille oli pakkosyötetty psyyken lääkkeitä. Heidät oli riisuttu alasti ja joukkoraiskattu, kertoo nainen.

Vankilasta päässeet naiset olivat murtuneita. Lopulta useat perheet surmasivat vapautetut tyttärensä.

Perheet kieltäytyivät puhumasta asiasta toimittajan kanssa.

Mazar-e-Sarifin mielenosoituksissa naiset vaativat poliittisia oikeuksia ja mahdollisuuksia opiskella ja tehdä työtä. Paikalliset talibanit vastasivat pidättämällä 70 mielenosoittajaa ja pahoinpitelemällä osan heistä rajusti.

Talibanilla lista epäilyttävistä naisista

Paikallinen naisvaikuttaja Mazar-e-Sarifista kertoo, että talibanilla on lista aktiiveista tytöistä ja naisista. Näitä naisia etsitään eri puolilla kaupunkia olevilla tarkastuspisteillä. Viikon sisällä kuusi naista on tapettu naisvaikuttajan asuinalueellaan.

Talibanit hakevat näitä naisia ja tyttöjä yöllä heidän kodeistaan, surmaavat paikan päällä ja kuljettavat ruumiit tuntemattomiin paikkoihin.

Hän arvioi, että yli 20 naisaktivistia ja armeijassa palvellutta naista on surmattu kuukauden aikana. Osa heistä on kuljetettu sairaaloihin, mutta sairaaloiden työntekijät kieltäytyvät puhumasta aiheesta pelätessään oman henkensä puolesta.

Aktivistinaista ammuttiin kasvoihin

Silminnäkijä kertoo, että tunnettu paikallinen siviilikansalaisaktivisti Hanifeh Nazari haettiin kotoaan aikaisin aamulla ja häntä ammuttiin kadulla kalashnikovilla kasvoihin. Hänen puhelintaan ei kuitenkaan viety ja useiden tuntien jälkeen ohikulkija vastasi Nazarin soivaan puhelimeen – ja näin hänen perheensä sai tietää Nazarin kuolemasta.

Toinen silminnäkijä kertoo toisen naisen, Fazila Ahmadin odottaneen bussia kun talibanit tulivat. He ampuivat Ahmadin ja jättivät hänen ruumiinsa pysäkille.

Kukaan talibanien hallinnosta ei suostunut kommentoimaan näiden naisten ja tyttöjen kohtalosta toimittajan kanssa. Toimittaja on yrittänyt monta kertaa kysyä aiheesta Balkhin poliisin päälliköltä ja informaatioministeriön paikallistoimiston päälliköltä. Joka kerta hänelle on vastattu, että he eivät kommentoi näitä asioita ja että myös toimittajan olisi syytä olla hiljaa.

”Talibani sanoi, että älä jatka tämän aiheen seuraamista ettet itse päädy samaan”, toimittaja kirjoittaa.

Kabulin siepatuista vaikuttajanaisista ei tietoa

Tammikuun 19. päivänä talibanit murtautuivat Kabulissa kolmen tunnetun aktivisteihin koteihin. Tamana Zaryab Paryanin, Parwana Ibrahimkhlin ja Zarmena Zaryab Paryanin pidätettiin. Helmikuun 2. ja 3. päivinä pidätettiin Mursal Ayarin ja Zahra Mohammadin.

He kaikki olivat osallistuneet Kabulissa marsseille vaatien oikeutta koulutukseen, työhön ja vapauteen.

Kansainvälisen yhteisön ja ihmisoikeusjärjestöjen (Amnesty International ja 20 ihmisoikeusjärjestöä) äänekkäistä vaatimuksista huolimatta, pidätettyjen naisten kohtalosta ei ole tietoa.

Talibanien tiedetään ottaneen naisten puhelimet ja niiden kautta he ovat voineet saada yhteyden moniin mieltään osoittaneisiin naisiin.

Ihmisoikeussopimukset edelleen voimassa?

Amnesty International muistuttaa, että talibanien Afganistan ei ole irtisanonut maata sen hyväksymistä kansainvälisistä ihmisoikeuksia koskevista sopimuksista (Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus ICCPR, Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen yleissopimus CAT ja Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus CEDAW).

Samaan aikaan kun naisia pidätettiin, kidutettiin ja tapettiin Afganistanissa, talibanit kävivät neuvotteluja Oslossa ja Genevessä kansainvälisen yhteisön kanssa saadakseen takaisin kansainvälisen yhteisön jäädyttävät varat. Rahoituksen palauttamisen ehdoiksi ilmoitettiin ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja tyttöjen oikeus osallistua koulutukseen.