Naiset vaativat työtä, leipää ja vapautta

Afganistanin naiset haluavat elää kunnioitettuina yhteiskunnan jäseninä samoin oikeuksin kuin miehet. Tämä toive ei toteudu, eikä epätoivo tunnu loppuvan, kirjoittaa nuori afganistanilainen naistoimittaja. 

Liki 20 miljoonaa ihmistä – Afganistanin naiset ja tytöt – ovat jääneet yhden paikoilleen kivettyneen ryhmän vangiksi. Taliban-hallinto tarjoaa naisille vain epätasa-arvoa, painostusta ja julmuutta. Tässä muutama esimerkki.

VALTAAPITÄVÄT kuvailevat naisia vajaiksi, epäpäteviksi ja heikoiksi mieleltään. Siksi he tarvitsevat miesten hallintaa. Näin kirjoittaa kirjassaan ”Islamilainen emiraatti ja järjestelmä” korkeimman oikeuden päätuomari ja maan oikeusministeri Abdul Hakim Haqqani, 56. 

Hänen mukaansa naisten tehtävä on ainoastaan tuottaa jälkeläisiä ja kasvattaa seuraavia sukupolvia. Perusoikeuksia, kuten koulutusta, työtä ja harrastuksia pidetään jumalanpilkkana ja taivaallisen opin vastaisina.

Meille muslimeille Koraani kuitenkin kertoo, että opiskelu on pakollista sekä miehille että naisille.

MUSIIKKI on kielletty häissä,naiset ja tytöt eivät saa käydä puistoissa tai kuntosaleilla, eivätkä naiset saa liikkua ilman saattajaa. Oikeus kouluun ja yliopistoon vietiin heiltä kokonaan.  

Naiset eivät voi hakea oikeutta Taliban-hallinnon tuomioistuimilta esimerkiksi varkauksiin tai raiskaukseen, jollei syytettä vie eteenpäin miespuolinen perheenjäsen, aviomies, isä tai veli.

Nykyhallintoa vastustavia ja perusoikeuksiaan vaativia naisia vangitaan. Heitä kidutetaan ja heidät pakotetaan tunnustamaan oletettu rikos. Jos heidän rikostaan pidetään vakavana Talibanin perustamassa oikeusistuimessa, heidät saatetaan kivittää tai ampua julkisella paikalla.

Viime vuonna alueoikeuden päätöksellä kivitettiin esimerkiksi mies ja nainen. Heidän rikoksensa oli halu elää yhdessä.

ÄITIENPÄIVÄÄN valmistutuminen voi sekinolla rikos. Ryhmä naisia oli ostamassa äitienpäiväkakkua toukokuussa juhlapäivän alla. Aseistautunut partio pidätti naiset, heitti heidät Rangerin auton takapenkille ja ajoi tuntemattomaan paikkaan. 

Naisista ei ole kuulunut sen jälkeen mitään. Silminnäkijät kertovat, ettei kukaan uskaltanut auttaa naisia tai kyseenalaistaa pidätystä. Naisten perheet odottavat edelleen rakkaittensa paluuta. Mitä ihminen voi tällaisessa tilanteessa tehdä?

MIELIVALTA tuo elämään pelon. Nuori nainen, Zainab Abudl, oli tammikuussa 2022 palaamassa häistä Kabulissa perheensä kanssa, kun heidän autonsa pysäytettiin tarkastuspisteellä. Perheen mukaan Taliban avasi autoa kohtaa tulen, Zainab Adul sai osuman luodista ja kuoli sisarensa syliin. Sanotaan, ettei hän ollut talibanien mielestä verhoutunut riittävän peittävään hijabiin. Zainab oli perheensä ainoa elättäjä ja hänen oli määrä mennä lähiaikoina naimisiin.

Myös minä olen joutunut talibanien mielivallan kohteeksi. Eräänä päivänä kuljin jalan Kabulissa, ja olin pukeutunut täysin peittävään mustaan hijabiin. Vain muutama hiussuortuva oli ehkä näkyvissä. Silti minut pysäytettiin Shah Do Shamshiren tarkastusasemalla. Alkoi kaksikymmentä minuutti kestävä kuulustelu. Ohitseni meni miehiä, kadunkulmassa seisoskeli vihannes- ja hedelmäkauppiaita, mutta kukaan ei puuttunut tilanteeseen.

PAHANTAHTOINEN NAURU ja ikävät katseet seurasivat minua, kun pääsin lopulta jatkamaan matkaani. Ne upposivat miekan tavoin syvälle sieluuni. Syyttävät katseet seurasivat minua. Pelkäsin kokevani Zainabin kohtalon, eikä kukaan ei auttaisi minua.

Eräs 27-vuotias tuttavani asuu Jawzjanin maakunnassa. Hän työskenteli paikallisella tv-kanavalla ja kykeni elättämään tuloillaan koko perheensä. Kun talibanit tulivat kaupunkiin, he sulkivat tv-kanavan ja varastivat täysin avoimesti kanavan kaikki välineet ja laitteet. Työpaikat menivät niin naisilta kuin miehiltä.

Ystäväni protestoi mielivaltaa vastaan. Hän liittyi useita kertoja naisten mielenosoituksiin, joissa vaadittiin tyttöjen koulujen avaamista. Taliban hakkasi naisia, nöyryytti heitä ja murskasi mielenosoitukset. Kun ystäväni jatkoi protestointia, Taliban lähetti vaikutusvaltaisia miehiä hänen kotiinsa uhkailemaan tytön perhettä. He sanoivat suoraan, että jos tuttavani ilmestyy vielä kerran kaduille tai kujille osoittamassa mieltä, vanhemmat voivat unohtaa, että heillä oli koskaan ollutkaan tytärtä.

Eräänä päivänä paikallinen Taliban-komentaja tuli asemiesten ja paikallisen mullahin kanssa ystäväni taloon. Ilman vanhempien tai ystäväni omaa hyväksyntää, tämä ilmoitti, että ystäväni oli nyt hänen kolmas vaimonsa. Kun viimeisen kerran kuulin ystävästäni, hän ilmoitti keskustelun lopuksi riistävänsä itseltään hengen.

MYÖS MIELTÄÄN osoittanut Rugiyeh Sah, 29, pidätettiin kolmen kuukauden aikana kahdesti. Hän kertoo Nimrokh-lehden haastattelussa, että häntä pahoinpideltiin pidätyskeskuksessa. ”Yksi löi minua, toinen potki, kolmas hakkasi vesipiipulla. Mille maalle myit itsesi, senkin ilotyttö? Kenen laskuun vakoilet?”, he tivasivat.

”Päälleni syljettiin, pyörryin”.

Hänet vapautettiin, vasta kun hän oli luvannut lopettaa protestoinnin. Hänestä nauhoitettiin video ja häntä uhattiin kivittämisellä, jos hän vielä protestoisi.

”Olin todella järkyttynyt ja olen sitä edelleen. Psyykkinen vointi on heikko, ja joskus mietin itsemurhaa. Mutta sitten katson lapsiani ja luovun itsemurha-ajatuksista”, hän sanoo. Lopulta useiden yritysten jälkeen Ruqiya Sahin onnistui paeta lapsineen maasta, ja nyt hän on päässyt Pakistaniin. 

NAISTEN ITSEMURHAT ovat lisääntyneet talibanien aikana, ilmenee YK:n julkaisemasta raportista.

Teini-ikäisten tyttöjen masennus on lisääntynyt opiskelujen loppumisen takia. Nuorten naisten itsemurhista tai masennuksesta ei kuitenkaan uutisoida mediarajoitusten ja talibanien pakkovallan vuoksi. 

Naisten ääni on vaiennettu myös radiossa.Viimeksi elokuun puolivälissä Taliban ilmoitti maan eteläosassa sijaitsevassa Helmandin maakunnassa, että jos naisten ääni kuuluu vielä radiokanavalla – juontajana tai edes mainoksessa – radioasema suljetaan ja sen omistajia rangaistaan.