Naiset ja lapset jäävät ilman terveydenhoitoa Afganistanissa
Naiset ja lapset odottavat hoitoa meluisassa Malalain sairaalassa Kabulissa viikkotolkulla. Mutta turhaan. Hoitoa ei ehditä tai osata antaa. Malalain sairaalan epäjärjestys kuvaa hyvin koko Afganistanin naisten terveydenhuollon tilaa.
Talibanien valtaantulon myötä Afganistanin terveydenhuolto on täysin romahtanut. Kaikkein pahiten kärsivät naiset ja lapset.
Tapaan Malalain sairaalassa Simenin, jolla on kuollut vauva kohdussaan. Vauva on ollut kuolleena jo kolme päivää, mutta lääkäreillä ei ole ollut aikaa ottaa sitä pois.
Simen oli kärsinyt kovista kivuista 16 päivää. Hän kertoo Kabulin Khairkhaneh State Hospitalin lääkäreiden lähettäneen hänet kaksi viikkoa sitten Malalaihin. Ylitäydessä sairaalassa häntä ei kuitenkaan ehditty hoitaa ajoissa.
Jamila on onnekkaampi, sillä hän synnytti terveen tytön Malalain sairaalassa. Äiti ja vauva ovat juuri päässeet kotiin. Jamila on onnellinen suloisesta tytöstään. Entuudestaan perheessä on kolme poikaa. Maansa sairaaloista ja niiden nykyhoidon tasosta Jamilalla ei sen sijaan ole juurikaan hyvää sanottavaa.
”Raskauden aikana minulla oli ongelmia, ja jouduin hakemaan apua. Henkilökunta oli epäystävällistä ja käyttäytyi huonosti. Potilaista ei pidetty huolta. Julkisissa sairaaloissa ei ole aikaa potilaille, yksityisissä ajatellaan vain rahaa”, Jamila sanoo.
”En tiedä, milloin tulin raskaaksi”, sanoo kadulla tapaamani itkuinen nainen.
”Olemme köyhiä ihmisiä. Mieheni työskentelee kadulla. Meillä ei ole mahdollisuutta päästä edes julkisiin sairaaloihin tutkimuksiin.”
Nainen kertoo, että hänellä on entuudestaan viisi lasta. Naisen kasvoilta näkyy kärsimys. Hän sanoo, että hänen on vaikeaa ruokkia lapsiaan. Nyt tulee vielä kuudes suu ruokittavaksi.
En saanut haastattelua Malalain sairaalan hallintoviranomaisilta sairaalan tilanteesta, kun sitä pyysin. Syyksi kerrottiin naisiin ja toimittajiin kohdistuvat rajoitukset.
40 prosenttia Afganistanin naisista on ilman minkäänlaisia terveyspalveluita, arvioivat asiantuntijat. Maan surkean taloustilanteen takia julkisen terveydenhuollon taso on talibanien aikana romahtanut.
Jo ennen talibanien valtakautta lääkäreistä ja sairaanhoitajista oli Maailmanterveysjärjestön WHO:n tilastojen mukaan pulaa Afganistanissa. Nyt tilanne on pahentunut entisestään, kun naislääkäreiden ja -hoitajien työskentelyä on rajoitettu.
Monet lääkärit ja hoitajat ovat paenneet maasta. Talibanit ovat sulkeneet naisilta lääketieteelliset korkeakoulut. Niissä ennen talibanien hallintoa opiskelunsa aloittaneille naisopiskelijoille ei ole järjestetty loppukoetta tänä vuonna. Uusia lääkäreitä ei siis enää valmistu.
Naislääkärit eivät saa enää osallistua sairaalan toiminnan kehittämiseen, kertoo Kabulin Miwand-sairaalassa gynekologina työskentelevä Maryam (nimi muutettu).
”Aiemmin saimme olla vapaasti läsnä miespuolisten asiantuntijoiden kokoontumisessa. Saimme osallistua terveydenhuollon kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun. Saimme matkustaa työasioissa. Nyt tämä kaikki on lopetettu, ja naiset on suljettu pois kaikesta kehitystyöstä ja päätöksenteosta.”
Ennen talibanien valtaantuloa nuoret naiset saivat rokotteita ja lääkkeitä kouluterveydenhuollosta. Nyt koulunkäynti on kielletty kuudennesta luokasta alkaen. Kouluterveydenhuoltoa korvaavia palveluita ei ole järjestetty vanhemmille tytöille.
Tytöille suunnatut terveystiedotusohjelmat on lopetettu, kertovat teini-ikäiset Nastern, Nabileh ja Freema. Heidän viestinsä on, että terveystyhjiö näkyy selvästi nuorten naisten elämässä.
”Aiemmin koulusta annettiin esimerkiksi foolihappoa kuukautisten aiheuttaman anemian vähentämiseen. Nyt kun koulut on suljettu, meille ei anneta lääkkeitä”, nuoret naiset kertovat.
”Saimme koulussa kaksi jäykkäkouristusrokotusta, koska tytöt rokotettiin säännöllisesti. Koulujen sulkemisen jälkeen meidän lisäksemme myös kaikki entiset luokkatoverimme jäävät ilman rokotuksia”, kertovat naiset.
Myös terveyssiteitä jaettiin tytöille aiemmin, mutta nyt sekin on lopetettu.
”Opin koulussa, mitä terveyssiteet ovat. Kotona useimmat naiset ja tytöt käyttävät epähygieenisiä kangassiteitä, koska heillä ei ole varaa ostaa terveyssiteitä kaupasta”, yksi tytöistä kertoo.
Ne harvat, joilla on varaa, voivat hakea terveysasioihin apua yksityiseltä puolelta. Rahallakaan ei välttämättä saa pätevää hoitoa.
Pääsin käymään yksityisessä sairaalassa, jossa on myös gynekologinen osasto. Ahmad Nawed oli tuonut vaimonsa sinne lapsettomuushoitoihin. Nawed kertoo pariskunnan käyneen hoidoissa eri sairaaloissa jo yli kaksi vuotta. Lasta ei vain kuulu.
Hoitoihin hän arvioi kuluneen tähän mennessä reilut 2 000 euroa. ”Lääkärit väittävät, että kummassakaan meissä ei ole mitään vikaa. Mutta silti emme vaan saa lasta. Mielestäni lääkärit eivät oikeasti välitä, toimivatko heidän hoitonsa. He haluavat vain rahamme”, Nawed sanoo.
Samaisen yksityisen sairaalan gynekologisella osastolla työskentelevä sairaanhoitaja suostui keskustelemaan kanssani. Hoitaja halusi esiintyä nimettömänä ja pyysi, ettei myöskään sairaalan nimeä mainita jutussa.
Terveydenhuolto on bisnestä yksityisellä puolella työskentelevän sairaanhoitajan mukaan. Sairaala, jossa hän työskentelee, tarjoaa kyllä ilmaiseksi rokotteita lapsille ja äideille, mutta muutoin naistentautien osastolla potilaita hoidetaan ainoastaan voitonteko silmissä. Hoito on myös kehnoa.
”Yksityissairaalaan pääsee lääkäriksi ja hoitajaksi pitkälti henkilökohtaisilla suhteilla. Pätevyys ja kokemus eivät siksi merkitse mitään henkilökuntaa rekrytoitaessa. Erikoislääkäriksi voi päästä juuri yliopistosta valmistunut”, sairaanhoitaja sanoo.
”Joskus ajattelen, että terveydenhoidosta ja lääketieteestä on tullut Afganistanissa vitsi, valitettavasti.”