Taliban vei naisilta ihmisoikeudet – ”Jätin jälkeeni työni, omaisuuteni ja elämäni maakunnassa”

Profiilikuva
Blogin kirjoittajat ovat Afganistanissa eläviä Suomen kouluttamia naistoimittajia. Talibanin vainon takia he kirjoittavat nimettöminä.

Olemme joutuneet äärimmäisen patriarkaalisen, autoritäärisen ideologian ja ryhmän uhreiksi. Tunnen lohdutonta surua siitä, että kaikki investoinnit, jotka valtio ja useat eri kansalaisjärjestöt tekivät kouluttaessaan minut, on hukattu,” sanoo kodissaan käytännössä vankina elävä oikeustieteen ja valtiotieteen maisteri, pitkän linjan ihmisoikeusaktivisti, toimittaja ja maakuntansa kehittämisestä innostunut  entinen apulaiskuvernööri.

Ennen talibanien valtaan tuloa hän oli sitoutunut maaseudun kehittämiseen, lukutaidottomuuden kitkemiseen, naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan ja ihmisoikeuksien turvaamiseen.

”Tuin naisten asemaa niin mediassa kuin paikallishallinnon johdossakin. Toimin maakuntani apulaiskuvernöörinä ja työskentelin naistoimittajien oikeuksien turvaamisen puolesta Afganistanin naistoimittajat yhdistyksen maakuntajohtajana.”

Naisten ihmisoikeudet hävitetty

Hän kertoo puolustaneensa koko ikänsä ihmisoikeuksia ja opettaneensa niitä muille. Nyt hän elää ilman vapautta liikkua ja ilmaista itseään.

”Tällä hetkellä en pääse hyödyntämään ammatillista osaamistani ihmisoikeus- ja media-aktivistina. Pelkkä ihmisoikeuksien tunteminen ei riitä, mikäli emme pysty tarjoamaan toimintaympäristöä, jossa velvoitetaan niiden noudattamista”, hän sanoo.

”Vielä hetki sitten minulla oli kunnia palvella maatani eri tehtävissä ministeriössä ja kansainvälisissä instituutioissa. Nyt kaikki urasuunnitelmani ja pyrkimykseni elättää itseni ja läheiseni ovat sammuneet. Afgaaninaisena menetin hallituksen kaaduttua niin kotini, mielenrauhani kuin työni ja työidentiteettini.”  Tällä hetkellä hän elää toivottomuuden maailmassa lukittuna taloonsa kuin kotivanki.

Ajat ovat muuttuneet. Talibanin tulo romahdutti kehityksen. Ennen tein valtavasti töitä ihmisoikeuksien puolesta ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Jouduimme jättämään päivässä koko entisen elämän

Tasavallan romahdettua hän, kuten muutkin naistoimittajat, joutui turvallisuusuhkien takia poistumaan välittömästi työpaikaltaan ja kodistaan.

”Jätin jälkeeni työni, omaisuuteni ja elämäni maakunnassa. Vietin yön tien päällä keskellä taisteluita ja ammuskelua, jotta pääsin aamuksi Kabuliin. Päästyäni sinne myös pääkaupunki vallattiin. Vietin tuon kohtalokkaan päivän peloissani talossa, jonka olin vuokrannut samana päivänä ilman huonekaluja ja täysin riittämättömänä peruselämiseen.”

Työelämän ulkopuolelle jääminen aiheuttaa hänessä taloudellisen huolen lisäksi ahdistusta.

”Elän tällä hetkellä turvattomassa ympäristössä, joka ei pysty takaamaan tyttärelleni oikeutta koulutukseen eikä minulle oikeutta työhön ja toimeentuloon. Palkkani valtion virkamiehenä on lopetettu ja pankkitilini suljettu. Perheen ainoana elättäjänä olen taloudellisessa hädässä joutunut myymään koruni ja kultani.”

Juuri nyt hän viettää suurimman osan ajastaan kotona lastensa kanssa. Kotitöiden ja lukemisen lisäksi hänellä ei ole muuta päämäärätietoista toimintaa.

”Toisinaan lähetän viestejä sosiaalisen median kautta. Näissä ahtaissa raameissa en pysty toteuttamaan ammatillisia tavoitteitani. En tiedä, miten elämämme jatkuu.”