EK:n Jussi Mustonen: ”Järjestelmämme on jäykkä – kilpailukyky on kohentunut, mutta ei riittävästi”
”Kustannuskilpailukyvylle annetaan julkisuudessa liian suuri painoarvo”, vastaa palkansaajien tutkimuslaitoksen Ilkka Kiema.
Kilpailukyky on nostettu talousongelmien syntipukiksi. Finanssikriisin jälkeen Suomen talous oli nousemassa jaloilleen, mutta hyytyi uudestaan taantumaan vuosiksi 2012–2014. Useiden arvioiden mukaan Suomen kustannuskilpailukyky oli heikentynyt vuoden 2005 jälkeen. Suomi ei ollut toipunut kriisistä yhtä nopeasti kuin useimmat euromaat.
Kilpailukyvyllä viitataan päivänpolitiikassa yleensä kustannuskilpailukykyyn, jolla mitataan tuotannon kustannuksia suhteessa vertailumaihin. Hyvä reaalinen kilpailukyky on puolestaan laajempi käsite, johon sisältyy kustannusten lisäksi monia muita asioita, kuten lahjonnan vähäisyys, koulutustaso ja toimivat yhteiskunnan perusrakenteet.
Pitkien ponnistelujen jälkeen Suomi sai synnytettyä kilpailukyky- eli kiky-sopimuksen viime vuonna. Muun muassa palkansaajien työaika piteni ja julkisen sektorin lomarahat pienenivät.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jussi Mustosen mielestä kustannuskilpailukykyä pitäisi parantaa vielä nykyisestä.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Ilkka Kiema puolestaan arvioi, että kustannuskilpailukyvylle annetaan poliittisessa keskustelussa liian suuri painoarvo.
