Peruskoulu, kotitalousvähennys, perustulo – Yhteiskuntaa voi kehittää kokeilemalla ensin pienellä ryhmällä
NÄKÖKULMA: Tarvitaan eettinen lautakunta arvioimaan, miten yhteiskunnalliset kokeilut järjestetään, kirjoittaa Roope Uusitalo.
Hallituksen kokeilupolitiikka nytkähti aimo askeleen eteenpäin, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi (16.11.), että perustulokokeilu ei ole ristiriidassa perustuslain kansalaisten yhdenvertaista kohtelua koskevien vaatimuksen kanssa. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen perustulokokeilua koskevan esityksen, voi perustulokokeilu siis käynnistyä vuonna 2017.
Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että perustuslain yhdenvertaisuutta koskevista säännöksistä voidaan poiketa, kunhan poikkeamilla on hyväksyttävä peruste. Valiokunta totesi, että perustulokokeilun tavoite, sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen, on tällainen riittävän painava syy. Kokeilujoukon valinta satunnaisotannalla läpäisi myös valiokunnan seulan. Satunnaistaminen tarjoaa kaikille kohderyhmään kuuluville yhtäläisen mahdollisuuden päästä kokeilun piiriin.
Kokeiluilla on Suomessa pitkät perinteet. Jo peruskoulua kokeiltiin ennen valtakunnallista uudistusta useissa kokeilukouluissa. Tuoreemmat kokeilut ovat liittyneet esimerkiksi kotitalousvähennyksen käyttöönottoon, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen, aluehallintoon ja sosiaaliturvamaksujen alentamiseen.
Perustulokokeilun läpimeno olisi silti merkittävä muutos suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa. Aikaisemmat kokeilut on tyypillisesti toteutettu alueellisesti. Esimerkiksi hallintokokeilu koski Kainuuta, sosiaaliturvamaksuja alennettiin tietyissä Lapin ja saariston kunnissa ja kotitalousvähennys maksettiin osassa maata yrityksille ja osassa maata kotitalouksille. Tällaisten kokeilujen vaikutusten arviointi on jälkikäteenkin vaikeaa, koska eri alueet voivat kehittyä eri suuntiin kokeilusta riippumatta ja alueellisten erojen eristäminen kokeilun vaikutuksista on kaikkea muuta kuin helppoa.
