Burma muuttuu, mutta hitaasti
Burma muuttuu hitaasti. Kuva Khin Maung Win / AP / Lehtikuva.
Demokraattiset uudistukset Burmassa ovat positiivisia, mutta optimismin suhteen kannattaa olla vielä varovainen, sanoo Helsingissä torstaina puhunut burmalainen kansalaisjärjestöjohtaja Shwe Shwe Sein Latt.
”Ratkaisevaa on se miten muutoksia todella toteutetaan.”
Maan poliittista järjestelmää on uudistettu demokraattisemmaksi. Armeija ja sen tukema puolue hallitsevat kuitenkin edelleen 78 prosenttia parlamentin paikoista.
Median sensuuria on jo vähennetty ja vuoropuhelu etnisten aseellisten ryhmien kanssa on käynnistetty.
Uutta on myös se, että Shwe Shwen kaltaiset kansalaisjärjestövaikuttajat voivat toimia ja puhua avoimesti niin kotimaassaan kuin ulkomailla.
Merkittävin muutos on se, että maan näkyvin oppositioedustaja, Nobel-palkittu Aung San Suu Kyi ja hänen puolueensa saivat käytännössä katsoen kaikki paikat huhtikuussa pidetyissä parlamentin täytevaaleissa.
”Nyt kuitenkin laitetaan liian paljon toivoa yksistään häneen. Toistaiseksi Aung San Suu Kyi pystyy vain puhumaan parlamentissa.”
Taistelut jatkuvat
Burmassa toimii edelleen 17 etnispohjaista aseellista ryhmää, joista 12 on jo joko allekirjoittanut aseleposopimuksen tai käy vielä rauhanneuvotteluja hallituksen kanssa.
Kuitenkin esimerkiksi maan pohjoisosassa Kachinin osavaltiossa taistelut jatkuvat edelleen.
”Ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu edelleen paljon”, Shwe Shwe sanoo.
”Ja jos taistelut jatkuvat, kehitys ei etene.”
Armeija on edelleen niin vahva vaikuttaja maassa, että jos sen mielestä hallituksen uudistukset menevät liian pitkälle, mikään ei takaa vallan pysymistä siviilien käsissä.
Kiina hermostuttaa
Kansalaisjärjestöt ovat erityisen huolissaan siitä, että hallitus ja armeija ovat tehneet Kiinan kanssa jättimäisiä sopimuksia, joista tavalliset burmalaiset eivät hyödy mitenkään.
Maan pohjoisosaan Myitsoneen on jo rakenteilla pato, joka valmistuessaan olisi maailman 15. suurin. Sen vaikutukset niin ympäristöön kuin alueen asukkaisiin ovat mittavat.
”Ainakin 15 000 ihmistä joutuisi lähtemään kodeistaan.”
”Kiina on tuonut paikalle vieläpä kiinalaiset työntekijät, joten paikalliset eivät saa edes työtä patohankkeesta. Maan rikkaudet menevät nyt joko armeijalle tai kiinalaisille.”
Burman yli johto on kuitenkin keskeytti patohankkeen syksyllä kun arvostelu patoa kohtaan kiihtyi.
Burman merkittäviä luonnonvaroja ovat rientäneet hyödyntämään myös suuret thaimaalaiset kaivosfirmat.