Suomi voisi oppia Skotlannilta tarinankerrontaa – esimerkkinä skottiviskin menestys
KOLUMNI: Muistijälki tuo menestystä, kirjoittaa Jan Erola.
Ruutukangas, mallasviski, säkkipilli. Kaikkialla maailmassa nuo yhdistetään Skotlantiin. Maa on kuulunut jo 300 vuotta Englannin kanssa samaan valtioliittoon, mutta säilyttänyt silti oman vahvan kansallisen identiteettinsä. Kun liki puolet englantilaisista haikailee eroon Euroopan unionista, skotit ovat tyytyväisiä EU-jäsenyyteensä. Jopa niin tyytyväisiä, että mahdollinen brexit johtaisi todennäköisesti uuteen kansanäänestykseen Skotlannin itsenäisyydestä. Ja se voisi johtaa eroon Britanniasta.
Piipahdin perheineni pari viikkoa sitten pikalomalla Skotlannissa ihmettelemässä, miten vahvaa kansallistuntoa voi vaalia kääntymättä EU:ta vastaan. Samalla ne pienet erottautumiset toimivat aistikarkkeina matkailijalle. Hyvin tuotteistetut skottilaisuudet tarkoittavat lisää matkailijoita, jotka tuovat töitä paikallisille. Skotlannissa nämä oivallukset ovat todennäköisimmin syntyneet ihan ilman hyvää tarkoittavia maabrändityöryhmiä.
Vielä 1980-luvulla Suomea kutsuttiin Pohjolan Japaniksi. Silloin se tarkoitti poikkeuksellista taloudellista nousukiitoa. Japanilaiset menestyivät aluksi kopioimalla länsimaiden teknologiaa ja menivät sitten lännen ohi.
Voisiko meistä tulla vielä 2010-luvulla Pohjolan Skotlanti? Matkailu voisi Suomessakin menestyä myös silloin, kuin perinteinen vientiteollisuutemme sakkaa.
