Netin pilvipalveluissa on jo mahdollista poistaa pysyvästi omia tietojaan
Kaikki, mikä on kerran laitettu nettiin, myös pysyy siellä. Hauska kuva opiskelijaristeilyltä ei välttämättä olekaan enää niin hauska, kun se löytyy vuosia myöhemmin hakukoneella omalla nimellä.
Hakukoneyhtiö Googlen palvelinkeskus Haminassa. Kuva Connie Zhou / AP / Google.
Vakiintuneen käsityksen mukaan kannattaa noudattaa hyvin pidättyväistä linjaa siinä, mitä jakaa itsestään internetissä.
EU:n komissio ehdotti viime vuonna uusia tietosuojasääntöjä unionille. Niihin pitäisi komission mukaan sisällyttää ”oikeus tulla unohdetuksi”. Verkkoyhtiöiden pitäisi poistaa käyttäjien vaatiessa kaikki näitä koskevat tiedot, jos näiden tallentamiseen ei ole perusteltua syytä.
Komission pyrkimyksenä on auttaa erityisesti nuoria hallitsemaan mainettaan verkossa.
Tällaisen unohdetuksitulemisoikeuden toteuttaminen käytännössä on teknisesti hankalaa. Netin perusluonteeseen kuuluu, että tiedot usein kopioidaan yhdeltä palvelimelta toiselle. Huonosti toteutettuna tällainen oikeus voisi johtaa sananvapausongelmiin ja internetin pirstoutumiseen.
Esimerkiksi Google voisi joutua poistamaan eurooppalaisista hakutuloksista tietoa, joka on määrätty ”unohdettavaksi” EU:n alueella, vaikka samat hakutulokset olisivat täysin laillisia sananvapauden johtavassa maassa Yhdysvalloissa.
Uudet verkkopalvelujen tekniikat saattavat kuitenkin mahdollistaa kiusallisten tietojen ja kuvien poistamisen verkosta aiempaa helpommin, kirjoittaa tietotekniikka-asiantuntija Simson GarfinkelTechnology Review -lehdessä. Se tekisi EU:n holhoavan sääntelyn tarpeettomaksi.
Garfinkelin mukaan yksi ratkaisu voi yllättäen löytyä monesti yksityisyysasetuksistaan parjatun Facebookin sopimusmallista. Kaikki statuspäivitykset, kuvat, tykkäykset ja muu data, jonka käyttäjä Facebookin laittaa, pysyy käyttäjän omaisuutena. Facebook-palvelu saa niihin vain lisenssin, joka raukeaa silloin, kun tieto poistetaan.
Jos on vaikkapa mennyt julkaisemaan nolon kuvan humalapäissään, kuvan voi tuhota, eikä Facebookilla ole siihen nokan koputtamista. Kuva voi tietysti jäädä nettiin elämään, jos joku on ottanut siitä kopion.
”Mutta kuka ottaa enää valokuvista kopioita”, Garfinkel kysyy.
Pilvipalveluissa, kuten Facebookissa, kuvan jakaminen ei synnytä uutta kopiota, vaan luo vain linkin alkuperäiseen. Linkki katoaa samalla kuin alkuperäinenkin.
Facebook on suunniteltu henkilökohtaisten tietojen helppoon jakamiseen, ja käyttäjät todella jakavat paljon tietoja jopa huomaamattaan. Tietojen puhdistaminen on Facebookissa kuitenkin helppoa. Mikä pätee kuviin, pätee muihinkin yksityisiin tietoihin, kuten puhelinnumeroihin, Garfinkel kirjoittaa.
Facebookissa näkyville asetettu puhelinnumero saattaa synkronoitua fb-kaverien matkapuhelinten yhteystietoihin Facebookin niin sanotun sovellusrajapinnan kautta. Jos puhelinnumeron poistaa Facebookista, sen pitäisi poistua saman sovellusrajapinnan kautta myös kaverien kännyköistä.
Tämä perustuu Facebookin ohjelmistoja koskeviin sääntöihin, jotka kieltävät sovelluksia luomasta pysyvää kopiota henkilökohtaisista tiedoista. Tiedoista saa olla ainoastaan välimuistikopio, joka on linkitetty alkuperäiseen tietolähteeseen, jotta se pysyisi ajan tasalla.
Säännökset on Garfinkelin mukaan alun perin tarkoitettu parantamaan palvelun suorituskykyä ja pitämään ulkopuoliset sovelluskehittäjät riippuvaisena Facebookista. Niillä on kuitenkin yksityisyyttä vahvistava sivuvaikutus. Monet nettipalvelut toimivat samalla logiikalla.
Jäljelle jää mahdollisuus, että joku on luonut tiedoista aidosti uuden kopion, joka ei linkkaudu alkuperäiseen lähteeseen ja tuhoudu alkuperäisen mukana. Tällaiset tiedonsirpaleet kuitenkin yleensä hukkuvat datan valtamereen.
Kännykkävarkaan kuva katosi
Nuori nainen kertoi tammikuussa Facebookissa, että hänen kännykkänsä Helsingin rautatieasemalla varastanut mies ottaa puhelimella kuvia itsestään.
Kuvat olivat puhelimen oikean omistajan nähtävillä netissä, koska varas ei ollut muuttanut puhelimen asetuksia. Puhelimella otetut kuvat synkronoituivat automaattisesti omistajan Dropbox-pilvipalveluun.
Nainen julkaisi Facebookissa kuvan, jossa varastetun puhelimen ostaja makaa sängyllä ilman paitaa. Vihjeiden avulla poliisi lopulta löysikin varastetun kännykän ostaneen miehen.
Oliko oikein julkaista kuva? Moni epäili, että kännykkäkameran kuvassa olisi saattanut olla joku täysin ulkopuolinen henkilö, jonka maine olisi vahingoittunut julkisuudesta sosiaalisessa mediassa pysyvästi.
Lukemattomat suomalaiset myös jakoivat puhelimen omistajan jakoon laittaman kuvan omalla Facebook-seinällään. Perinteisen verkkoajattelun mukaan kuva olisi tullut kopioiduksi niin moneen kertaan, että se olisi hyvin esillä verkossa hamaan tulevaisuuteen, vaikka kuvan alun perin julkaissut nainen olisi sen poistanut.
Facebookin kuvajako kuitenkin toimi älykkäästi. Kun puhelimen omistaja sai varastetun tavaran takaisin, hän poisti miehen kuvan omalta seinältään. Samalla kuva katosi kaikkien muidenkin sen jakaneiden Facebook-seiniltä.