Joka puolueelle oma väyrynen
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen yllätti meidät jälleen. Tällä kertaa hän vaatii kansanäänestystä siitä, tulisiko Suomen jatkaa osana euroaluetta. Uutta Väyrysen EU- ja eurovastustus eivät toki ole. Vahvimpana muistona on syksyllä 1994 viidettä vuorokautta jatkunut Väyrysen vetämä EU-äänestyksen viivytyskeskustelu eduskunnassa.
Vuoden euribor-korko oli tuolloin kahdeksan prosenttia. Tätä kirjoittaessa euribor on 0,3 prosenttia. Pahimmillaan 1990-luvun laman ja markan Suomessa asuntovelalliset maksoivat yli 18 prosentin korkoa, kun mukaan laskee pankkien silloiset, muhevat 2–3 prosentin marginaalit. Sellaista markka-aikaa tuskin kenelläkään on ikävä.
Euro on kaikista vaikeuksistaan huolimatta ollut menestystarina. Samaa ei voi sanoa digitaalisesta valuutasta bitcoinista, saati lukuisista aiemmista yhteisvaluuttayritelmistä. Eräs mielenkiintoisimmista oli esperantojärjestö Universala Ligon vuonna 1945 perustama rahayksikkö stelo, josta oli määrä tulla maailmanvaluutta. Järjestön motto oli ”Uno mondo, unu lingvu, unu monu” eli yksi maailma, yksi kieli, yksi raha.
Hollannin Pankin takaama stelo sai nimensä esperantistien tunnuksesta tähdestä. Vuoteen 1993 säilyneellä minivaluutalla oli kuponkia muistuttaneet vaatimattomat setelit ja tähtikuvioiset kolikot, jotka olivat käypä maksuväline esperantoa harrastavien kesken. Esperantoa äidinkielenään puhuu tilastojen mukaan enää kaksi suomalaista. Heidän valuuttansa paluu saisi tuskin suosiota, kun Väyrysen markka-aloite taas keräsi jo vuorokaudessa 15 000 allekirjoitusta.
