Suomen köyhin kunta ihmettelee hallituksen touhua: ”Ei hyvältä vaikuta”
Pienten kuntien kohtalo on vaakalaudalla, sanoo Rautavaaran kunnanhallituksen puheenjohtaja.
Juha Sipilän (kesk) hallitus aikoo vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita niin, että säästöjä tulisi vaalikauden aikana 1000 miljoonaa euroa.
Aikomuksena on säätää muun muassa uusi laki, jossa kunnat saavat itse päättää, millä tavalla ne järjestävät esimerkiksi kirjasto-, liikunta-, museo- ja nuorisopalvelut sekä lasten leikkitoiminnan. Nämä palvelut ovat olleet kuntien osalta nyt lakisääteisiä. Esimerkiksi kuntien vastuulla on ylläpitää hiihtolatuja, liikuntapaikkoja ja tukea urheiluseuroja.
Nyt hallitus heittää vastuun kunnille, samalla kun kuntien valtiontukia leikataan.
Suomen köyhimmäksi kunnaksi bruttotuloilla mitatussa Rautavaaran kunnassa pyöritellään päätä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk) kertoo, että kunnan taloutta pitäisi leikata pelkästään ensi vuonna noin 900 000 eurolla ja säästöjä haetaan hiukan joka paikaista.
”Ei hyvältä vaikuta. Kyllä pienten kuntien kohtalo on vaakalaudalla. Tulovirtoja kun supistellaan, niin kaikki vaikuttaa sitten kaikkeen”, Ahonen tuumaa.
Rautavaara on pieni, noin 1800 asukkaan kunta Pohjois-Savossa. Kunnan ikärakenne on vahvasti eläköitynyt ja kuolleisuus on suurempaa kuin syntyvyys. Muuttovirta Rautavaaralle oli kuitenkin viime vuonna hivenen positiivinen.
Hallitusohjelman kuntauudistuksissa on vielä Ahosella pohtimista, mutta kirjaston ja urheilupaikkojen kohtaloa kunnassa halutaan vaalia. Eli säästöt näistä kohteista ovat kiven takana.
”Varmasti kuntalaiset mielellään kirjaston säilyttäisivät. Aiemmin meillä oli myös kirjastoauto, mutta siitä jouduttiin luopumaan jo vuosia sitten.”
Ahosen mukaan kirjastosta luopuminen olisi erittäin vaikea päätös, eikä sellaista kunnassa haluttaisi tehdä. Urheilupalvelut Rautavaaralla ovat myös tyypilliset pikkukunnalle.
”Meillä on moottorikelkkareitit ja ylläpidämme hiihtolatuja. Monitoimihallin käyttö on maksutonta kuntalaisille”, Ahonen luettelee kunnan ylläpitämiä aktiviteetteja.
Yksi vaihtoehto on laittaa palveluja maksulliseksi, mutta sekin olisi poliittisesti Ahosen mielestä vaikeaa: käyttäjät voisivat vähentyä.
”Varmasti jotkut muutaman killingin maksaisivat, mutta mikä on sitten se suuruus, niin se on eri asia.”
Rautavaara on myös tukenut lain edellyttämällä tavalla paikallisia urheiluseuroja, ja niin halutaan tehdä jatkossakin.
Tukeminen on ollut usein ”vastikkeellista”, eli urheiluseurat ovat hoitaneet urheilupaikkoja, siivonneet ja leikanneet esimerkiksi nurmikkoa. Käytäntö on yleinen lähes jokaisessa Suomen kunnassa.
Ahosta huolettaa tulevaisuudessa myös kuntaliitokset ja sote-uudistuksen maakuntamalli. Kunnan terveyspalvelut ovat jo muualla, mutta vanhuspalvelut ovat säilyneet.
”Pelko on, että kaikki lähtee ja samalla 60–70 työpaikkaa.”
”Lähdemme mihin suuntaan tahansa, niin matkaa seuraavaan kuntaan on 40–50 kilometriä. Parempi se olisi täällä kotona hoitaa.”
Rautavaaralaiset ovat olleet pettyneitä muun muassa ambulanssipalveluihin. Kunnassa oli ennen oma ambulanssi, joka Ahosen mukaan toimi hyvin. Nyt se on siirretty naapurikuntaan heikoin tuloksin.
”Kustannukset nousivat 100 000 eurolla ja palvelu heikentyi. Nyt ambulanssia tulee 50–60 kilometrin päästä ja sitä joutuu odottamaan.”