Venevienti kurittaa kotimaista ostajaa
Veneiden myynti Suomessa jatkaa hämmästyttävää kasvuaan. Seiskari-veneitä myyvä Kivi Koskenala (kuva) vertaa venealan nykytilannetta valmisruokien suosion kasvuun.
Perjantaina alkaneilla Venemessuilla Helsingissä kuultiin kuinka alan kokonaisliikevaihto kasvoi lähes 18 prosenttia. Erityisesti viennin osuus on korkealla, sen osuus on jo 75 prosenttia.
Viennin merkitys näkyy nyt yllättävällä tavalla. Monien valmistajien näyttelytilat olivat täynnä toinen toistaan vauhdikkaampia DC-avoveneitä (Daycruiser). Panostus niihin ei suinkaan johdu kauniista viime kesästä, vaan sitä, että nopeista avoveneistä on nyt kova kysyntä ulkomailla.
Tilanne on hyvin erikoinen: vientivetoisuus määrää sen mitä Suomessa myydään. Kotimaiselle veneilijälle tämä tarkoittaa valikoiman ja tuotesorttimentin supistumista.
Tekno-Marinella 35 vuotta veneitä myyneen Kivi Koskenalan mukaan veneala on kiltisti sopeutunut siihen mitä suuri yleisö haluaa.
”Päällimmäisenä on kova kiire: veneellä on päästävä äkkiä paikasta toiseen. Kiireisyys ja hätäisyys vesillä kuvastaa aika hyvin tämänhetkistä elämänmenoa yleisemminkin. Perinteiseen veneilyyn ei enää haluta panostaa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Minä vertaisin tätä valmisruokien suosion kasvun”, Koskenala sanoo.
Tavallisen veneenostajan kannalta tilannetta sotkee sekin, että käytettyjen moottoriveneiden markkinat eivät toimi vieläkään. Noin 20.000-30.000 euron hintaisista veneistä on kova puute.
”Tämä johtuu siitä, että laman aikana 1990-luvun alussa Suomesta myytiin ulkomaille valtava määrä mm. hyväkuntoisia käytettyjä matkaveneitä. Muistan kun vuonna 1991 Portugaliin menevään laivaan rahdattiin 561 venettä.”
Venealan hyvä nousukierre sen sijaan ei yllätä veteraanimyyjää.
”Kun taloudella menee hyvin, veneala porskuttaa hyvin vanavedessä. Mutta suhdanteiden heilahtaessa ala sukeltaa ensimmäisenä ja nousee viimeisenä”, Koskenala selittää.
Tekno-Marine on valmistuttanut Seiskari-veneitä Saarenmaalla Virossa vuodesta 1996 lähtien.
”Työvoimapula iski meihin jo 1980-luvulla, ja jo silloin aloimme käyttää virolaisia työntekijöitä tehtaallamme Suomessa. Mutta lopulta oli luontevaa viedä työ sinne missä työvoimakin on. Tilannetta helpotti entisestään kun Viro liittyi Euroopan Unioniin.”
Kyseessä ei kuitenkaan ole raha.
”Veneen laminoitsijoista on Suomessa kova puute. Se ei todellakaan näytä olevan toiveammatti nykyisin. Virossa laadun vaatiminen on helpompaa ja motivaatio työn tekemiseen on korkealla. Täällä Suomessa peput lyödään penkkiin aika nopeasti, jos aletaan vaatia vähän enemmän.”
Bella näyttää tietä
Vauhdilla kasvava vienti tuo toki mukanaan paljon hyvääkin ja on aiheuttanut positiivisen kierteen kotimaisessa veneteollisuudessa. Lähes 40 prosenttia alan yrityksistä aikoo palkata kuluvana vuonna lisää työvoimaa.
Alan johtotähti on runsaasti palkintoja kahminut Bella-Veneet.
Yhtiön tehdas Kuopiossa paloi viime vuoden elokuussa, mutta ikiliikkujana tunnettu toimitusjohtaja Raimo Sonninen on jo ehtinyt pystyttää uuden 3.000 neliön veneveistämön Kuopion kaupungin, valtion ja EU-rahojen turvin.
Veistämö sanan käyttäminen saattaa tosin olla hieman vanhanaikaista, sillä robotit vastaavat joidenkin uusien mallien valmistuksesta. Sonninen vertasikin messuilla tehtaan toimintatapoja autotehtaisiin.
Varsinaisen teollisen venetuotannon lisäksi Bellalla on oma suunnittelu-, muotoilu- ja tuotekehitysosasto. Sekä prototyyppitehdas ja mallivalmisto, kuten alan suurilla kansainvälisillä toimijoilla.
”Me palkkaamme lisää henkilökuntaa, kasvatamme tuotantoa ja rakennamme Kuopioon venealan klusterin, Marine Parkin. Se kerää seuraavan tehdashankkeemme ympärille ketjun alihankkijayrityksiä”, Sonninen kertoi messuilla.
Bellan seitsemällä tehtaalla Suomessa valmistettiin edellisellä tilikaudella 2.200 venettä 23 maahan. Yhtiö työllistää 320 ihmistä.
Suurten tehtaiden varjossa veneala elättää Suomessa useita kymmeniä pienempiä veneveistämöjä. Laskutavasta riippuen niitä on Suomessa lähes sata.
Teksti ja kuva Pekka Anttila
Venemessut Helsingin Messukeskuksessa 10.-18.2.2007.