Arvio: Unelma toteutuu, psykoosissa

Jatkuvan kasvun tavoittelu ajaa meidät Ryhmäteatterin Mielipuolessa joukkoharhaan.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ryhmäteatterin Mielipuolen päiväkirjan alun turhankin tutun meiningin jälkeen screenille ilmestyy laskenta-assistentti ja excel -osaaja Arkadi Iivarinpoika Putkosen (Vesa Vierikko) tukka. Se alkaa elää omaa elämäänsä. Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälän käsikirjoittama näytelmä saa äkkiä ilmaa alleen.

Näytelmän pohjana ovat Ukrainassa syntyneen ja moskovalaisessa mielisairaalassa kuolleen Gogolin (1809–1852) teokset Nenä, Hullun päiväkirja ja Kuolleet sielut. Tapahtumat sijoittuvat parivaljakon edellisten näytelmien (Päällystakki, Jatkuvaa kasvua) tavoin työpaikalle.

Omistajille ei riitä mikään. Kun tulostavoite saavutetaan ja yrityksen pörssiarvo nousee, on seuraavana vuonna päästävä vielä parempaan tulokseen. Työntekijät ovat uhranneet firmalle jo kaiken vapaa-aikansa, yöunensa ja ihmissuhteensa, heistä ei saa enempää irti.

Siis ulkoistetaan!

Excel-osaaja Putkonen epäilee, mutta hokee lopulta johdon muutosmantraa: Ei saa kertoa negatiivista tarinaa, vaan pitää luottaa omaan unelmaan. Hän saavuttaa unelmansa, psykoosissa.