Nopea, tarkka ja halpa - tekoälyrobotti etsii uusia lääkkeitä
Tutkijarobotti löysi jo mahdollisen malarialääkkeen.
Automaatio ja robotit uhkaavat muidenkin kuin duunareiden työpaikkoja. Tekoälysovellukset korvaavat pian ihmiset rutiininomaisissa tehtävissä asianajotoimistoissa ja journalismissa. Myös laboratoriotutkijoiden työpaikat voivat olla uhattuina, kävi ilmi Interface-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan tekoälyllä varustettu “robottitutkija” voi nopeuttaa lääkekehitystä ja tehdä sen kaiken kukkuraksi aiempaa merkittävästi halvemmalla. Cambridgen yliopiston tutkijat demonstroivat periaatetta kehittämällään tutkijarobotti Evellä. Eve löysi yhdisteen, jolla on syövältä suojaavia ominaisuuksia, ja jota voidaan käyttää myös malariaa vastaan.
Robottitutkijat ovat ovat luonnollinen jatke tieteen lisääntyvässä automatisoitumisessa. Jo aiemmin esimerkiksi dna-jaksototusrobotit ovat tehneet laboratorioissa automaattisesti sellaisia työvaiheita, jotka vielä 2000-luvun alussa vaativat käsityötä.
Robottitutkijat osaavat vielä enemmän. Ne voivat automaattisesti kehittää hypoteeseja ja testata niitä selittääkseen havaintoja. Ne voivat tehdä kokeita hyödyntämällä olemassaolevia laboratoriorobotteja, tulkita tuloksia, korjata hypoteesejaan ja toistaa hypoteesin muodostamisen ja testaamisen sykliä ennennäkemättömän tehokkaasti. Robotit myös dokumentoivat kaiken tekemänsä automaattisesti ja täsmällisesti.
Vuonna 2009 Aberystwythin ja Cambridgen yliopiston tutkijoiden kehittämä robottitutkija Adam oli ensimmäinen kone, joka tuotti itsenäisesti uutta tieteellistä tietoa. Sama ryhmä on nyt kehittänyt uuden robotin Even, joka tekee työtä Manchesterin yliopistossa. Even päämääränä on nopeuttaa uusien lääkkeiden kehittämistä ja tehdä siitä taloudellisempaa.
