Länsi ei välitä Ukrainasta
Vladimir Putin ei ole voittanut propagandasotaa.
Äskettäin suomalainen toimittaja haastatteli minua Venäjän propagandasodasta. Koska asun Moskovassa ja seuraan päivittäin Venäjän valtion omistamien tv-kanavien uutislähetyksiä, minulla oli tietysti runsaasti lähdemateriaalia:
Räikeät valheet ristiinnaulituista ukrainalaisista lapsista. Naurettavat vihjailut Vitali Klitškon homoseksuaalisuudesta eli siis moraalin puutteesta. Dramaattisesti heitetyt uhkaukset siitä, että Venäjä voi kutistaa USA:n radioaktiiviseksi tuhkaksi.
Puhumattakaan niistä monista uutislähetyksistä, joissa ukrainalaiset sotavangit pakotetaan olemaan kiitollisia siitä, että heitä kohdellaan niin hyvin. Ja toimittajien kielenkäytöstä, jossa sanat kuten ”juntta”, ”fasistit” ja ”puhdistusoperaatiot” ovat käypiä ilmaisuja Ukrainan hallituksesta ja Itä-Ukrainan sodasta puhuttaessa.
Propagandasota Venäjällä ei ole mitään uutta. Se on jatkunut pitkään. Moskovassa asuvana toimittajana joutuu itse välineeksi, ellei pidä varaansa.
Kaksi vuotta ennen Ukrainan konfliktin puhkeamista minut kutsuttiin radioon keskustelemaan ulkomaalaisten näkemyksistä Venäjästä. Menin paikalle siinä uskossa, että alkuperäisestä aiheesta pidetään kiinni. Sen sijaan minua ristikuulusteltiin 20 minuutin ajan siitä, miksi Suomen sosiaaliviranomaiset suomalaistavat venäläisiä lapsia.
