Ääniharava Jussi Halla-aho: "Maahanmuutosta on enemmän ongelmia kuin aseista"
Timo Soinin vanavedessä eduskuntaan pääsi muun muassa paperimies ja kehonrakentaja – sekä maahanmuuttokriitikko Jussi Halla-aho.
Lue juttu siitä, kuinka Halla-aho päätyi kielentutkijasta kansanedustajaehdokkaaksi. Teksti on julkaistu alun perin SK:n numerossa 14/2011 (ilm. 8.4.2011).
Jussi Halla-aho 17. huhtikuuta 2011. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.
Punaiset laikut ilmestyvät filosofian tohtori Jussi Halla-ahon, 39, poskille jo aivan Hämäläisen osakunnan juristikerhon järjestämän paneelikeskustelun alkumetreillä.
Se näyttää olevan hänelle tyypillinen reaktio, kun keskustelu etenee. Mies on tunteella mukana, vaikka elekieli on tiukassa kontrollissa ja artikulointi rauhallista kuin bingoisännällä.
”Minä edustan kansallismielistä ajattelua”, Halla-aho juontaa itsensä sisään. ”Minusta Suomi on asukkaidensa edunvalvontakoneisto. Maahanmuutolle on pantava rajat, järjestelmää käytetään häikäilemättömästi hyväksi.”
Paneelit ovat perussuomalaisten kohuehdokkaalle kampanjoinnin leipää ja voita. Niitä on paljon, ja hän yleensä tietää, mitä eteen tulee.
”Samat asiat nousevat esille kuin vieteriukot. Kun tietää, mitä tahoa kysyjä edustaa, niin tietää myös, mitä hän kysyy.”
Aivan yksin Halla-ahon ei tarvitse taistelua käydä. Myös Hämiksen yleisön joukossa on paljon väkeä Homma-foorumista, halla-aholaisten nettikeskusteluyhteisöstä. He hörähtävät ja aplodeeraavat, kun ehdokas sanoo jotakin ytimekästä, kuten esimerkiksi: ”Vasemmiston verolinjahan on, että verotetaan kaikkea mikä liikkuu, jotta voidaan subventoida kaikkea, mikä ei liiku.”
Vaikka Halla-aho edustaa populistipuoluetta, ei häntä voi syyttää yleisön kosiskelusta – tai median. Helsinkiläisehdokkaalla on erittäin epäluuloinen, jopa vihamielinen suhde paitsi poliittisiin vastustajiin myös mediaan.
”Suomessa on aivan ala-arvoinen lehdistö”, hän arvio myöhemmin eiralaiskotinsa olohuoneessa.
Tämä on yksi Helsingin arvostetuimmista kaupunginosista. Halla-ahon naapurissa sijaitsee suurlähetystöjä ja Agricolan kirkko. Komeat pylväät reunustavat kerrostalon pääsisäänkäyntiä.
Nuorin kolmesta lapsesta torkuskelee isänsä sylissä olohuoneen nojatuolissa. Ympärillä on normaali lapsiperheen sekamelska. Isä silittelee flunssaisen poikansa vaaleaa tukkaa hellästi, mutta tykittää poliittisia vastustajia suorasuuntauksella.
Kohti suurempia tehtäviä
Tavallisesta työläisperheestä lähtöisin oleva tamperelaisnuorukainen tuli Helsinkiin opiskelemaan venäjää, ukrainaa ja serbiaa 1990-alkupuolella, koska ravintola-alan koulutus ei ollut antanut töitä. Poliittinen ura alkoi maahanmuuttokriittisen nettikirjoittelun siivittämänä 2006. Kunnallisvaalit nostivat hänet kaupunginvaltuustoon. Nyt hän kuuluu myös kaupunginhallitukseen.
Perussuomalaiset oli selkeä valinta, koska se oli Halla-ahon mukaan ainoa puolue, jossa maahanmuuttokriittinen henkilö saattoi toimia.
Kokemukset Helsingin valtuustosta ovat olleet opettavaisia. Halla-aho kertoo, että osa valtuustokollegoista ei edes tervehdi häntä.
Median kanssa sukset menivät myös pian ristiin. ”Yritin olla asiallinen siinä lyhyessä mahdollisuuden ikkunassa, joka avautui, kun tulin valituksi valtuustoon. Sitten sieltä alkoi tulla tätä natsijuttua ja mä lopetin.”
Mutta ei valtuustoaika ihan hukkaan ole mennyt. ”Mielenkiintoistahan tämä on ollut, ja hyvää valmennusta suurempia haasteita silmälläpitäen.”
Halla-ahon ensimmäinen, päällimmäinen ja tärkein vaaliteema on maahanmuutto. Hän on kirjoittanut asiasta kilometreittäin blogimerkintöjä. Hän on myös muutamien perussuomalaisten ehdokkainen maahanmuuttokriittisen Nuivan Manifestin takana.
Halla-ahon mielestä on selvä, että perussuomalaisten maahanmuuttokriittisyyden pitää näkyä tulevassa hallitusohjelmassa, jos puolue vaalit voittaa ja istuu neuvottelupöytään Säätytalossa.
”Maahanmuuton houkuttelevuutta on vähennettävä. Yksi tällainen asia on nykyinen perheiden yhdistämiskäytäntö. Ghettoutumiskehitys on myös vältetettävä.”
Monet Nuivan manifestin vaatimukset on kirjattu sanasta sanaan perussuomalaisten vaaliohjelmaan: ”Jatkuva mekkalointi Euroopan kaupunkien maahanmuuttajalähiöissä kertoo, mikä Suomea nykymenolla odottaa.” Puolueen mielestä humanitaariselle maahanmuuttajalle on osoitettava asunto sieltä, missä asuntoja on edullisesti saatavailla – suurten asutuskeskusten ulkopuolelta.
Maahanmuuttovastaisuuden lisäksi Halla-aho on nostanut vaaliteemakseen aselainsäädännön, internet-sananvapauden ja Suomen virallisen kaksikielisyyden vastustamisen.
Sekä aselakien että internet-kontrollin kohdalla Halla-aholla ei tunnu riittävän kärsivällisyyttää kuunnella vasta-argumentteja.
”Tää keskustelu menee nyt niin kipeeksi, että mä en tiedä kannattaako tätä edes jatkaa”, hän tuhahtaa kymykselle, miten netin porno- tai rasismisisältöä voitaisiin kontrolloida tai säännellä. Esimerkiksi Halla-ahon Scripta-sivustolta on linkki äärimmäisen raakoihin valokuviin muun muassa muslimilapsista, joiden sukupuolielimiä on silvottu, tai kristityistä koulutytöistä, jotka äärimuslimit ovat mestanneet.
”Esimerkiksi pornoa ei saa pois internetistä. Miten minä sen estäisin? En tiedä. Järjen käytöllä.” Hän vertaa tilannetta siihen, että alaikäiset peruskoululaiset saavat tupakkaakin, jos sitä oikein haluavat.
”Maailma on sellainen.”
Aselakiin lievennyksiä
Jos Halla-aho pääsee eduskuntaan, hän lupaa ryhtyä toimenpiteisiin vastikään tiukennetun aselain epäkohtien kumoamiseksi. ”Parhaani aion yrittää.”
Metsästystä ja maaliammuntaa muun muassa reserviläisjärjestön riveissä harrastava Halla-aho muistuttaa, että Kauhajoen ja Jokelan koulusurmia ei olisi millään lakimuutoksella voitu estää. Suomessa vallitsee hänen mielestään aseiden suhteen hysteerinen ilmapiiri. Metsästys ja ammunta ovat hienoja harrastuksia.
Halla-ahoa kuunnellessa ei voi välttyä johtopäätökseltä, että hän kontrolloisi tiukemmin maahanmuuttajia kuin aseita. Hän nyökkää. ”Maahanmuutosta on enemmän ongelmia kuin aseista.”
Vaikka Halla-ahon maailma näyttäisi olevan jyrkästi jakautunut, hän kiistää, että se olisi mustavalkoinen. ”Ei ollenkaan. Näen paljonkin harmaan sävyjä. Ei maailma jakaudu vain hyviin ja huonoihin ihmisiin.”
Suomalaisessa demokratiassa on silti pahoja puutteita. Perussuomalaiset on hänestä maahanmuuttokeskustelussa demonisoitu.
”Hyökkäys kohdistuu siihen, että perussuomalaiset ratsastavat tällä maahanmuuttoteemalla. Nähdään pahana, että ihmiset voivat ottaa tähän kantaa äänestämällä. Se on tän demokratian ongelma.”
Halla-ahon äänenpainosta kuultaa, että tähän tulee muutos 17. huhtikuuta.
Teksti Pekka Ervasti.