Eero Lehti: "Vasemmisto niskan päällä työmarkkinakysymyksissä"
Olette sanonut, että tulopoliittiset kokonaisratkaisut eivät sovi tähän aikaan. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt herättivät kuitenkin tänä syksynä eräänlaisen tupo-käytännön henkiin ja kävivät neuvotteluja laajasta raamisopimuksesta. Mitä näin kävi, kansanedustaja Eero Lehti (kok)?
”Nykyinen hallituspohja on yhtenä selittävänä tekijänä. Vaikka hallitusta kutsutaan sixpackiksi, seitsemäntenä hallitusryhmänä on joukko SAK:laisia valtiosihteereitä. Ehkä Elinkeinoelämän keskusliitto EK joutui nyt antamaan periksi työntekijäpuolen paineelle.”
Eli perimmäinen syy on Sdp:n ja vasemmistoliiton paluu hallitukseen?
”Niin. Kokoomuksen hallituskipeys heijastuu siinä, että vasemmisto on pitkästä aikaa niskan päällä työmarkkinakysymyksissä ja muussa hallituksen toiminnassa.”
Miksi laaja, keskusjärjestöjen tekemä raamisopimus ei teidän mielestänne sopisi tähän aikaan?
”Tupo-järjestelmä on ainakin pienyrityksille sopimaton, tehoton ja väärä ratkaisu. Sen oheistuotteena näyttäisi syntyvän sellaisia sopimustekstejä, jotka johtavat työttömyyden kasvuun. Vakiintuneessa työsuhteessa olevien henkilöiden suoja kasvaisi, mutta työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ihmisten työnsaantimahdollisuudet heikkenisivät.”
”Työehtosopimusten työsuhteisiin liittyvät säännökset ovat tehneet uusien työntekijöiden palkkaamisen pieniin yrityksiin niin riskialttiiksi, että ne eivät uskalla ottaa uusia ihmisiä töihin.”
Onhan EK:llakin ollut tänä syksynä aiempaa suurempi valmius keskitettyyn sopimiseen.
”Varmaan on ollut. Ehkä työnantajat ovat pelänneet, että muuten tulee vielä huonompi tilanne. Oletan kuitenkin, että monet teknologiayritykset, jotka ovat kuunnelleet Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon (sd) ja toimihenkilöliitto Pron puheenjohtajan Antti Rinteen (sd) puheita, ovat harkinneet tytäryhtiön perustamista johonkin muuhun maahan, helpompaan ympäristöön.”
”Metsäteollisuuden paperilohko on jo osittain kadonnut Suomesta. Nyt on vaara, että teknologia- ja konepajateollisuus alkaa perustaa tytäryhtiöitä esimerkiksi Valko-Venäjälle tai Kiinaan.”
Eikö keskusjärjestötason sopiminen olisi oikea keino tehdä maltillisia palkkaratkaisuja?
”Tässä tilanteessa nollalinja olisi ollut oikea ratkaisu, mutta eivät ay-johtajat suostu nielemään sellaista lientä.”
Viime vuosien liittoratkaisuthan ovat johtaneet täysin erilaiseen lopputulokseen, mitä työnantajat odottivat. Palkankorotukset ovat olleet melko korkeita ja julkinen sektori on noussut ainakin kerran kierroksen palkkajohtajaksi.
”Onhan työmarkkinoilla myös paljon ilman sopimuksia toimivia toimialoja, yrityksiä ja henkilöitä, eikä siitä mitään erityisongelmia synny. Uskon paremmin siihen, että yksilöllinen suoritus näkyy palkassa kuin että liitto sopii siitä. Julkisen sektorin nousu kerran palkkajohtajaksi taas johtui vaalitäkystä, jolla niin kutsuttuja hyvin koulutettuja matalapalkka-aloja tuettiin.”
Tuon vaalitäkyn heitti kokoomus, oma puolueenne vuonna 2007.
”Kyllä.”
Kritisoitte aika paljon kokoomusta. Kuinka hyvin viihdytte puolueessa?
”Ihan hyvin, mutta eihän kaikkea kokoomuksenkaan esittämää pidä hotkaista sellaisenaan.”
Kuva Kaisa Rautaheimo