Mittaa vyötärö! Diabetesta sairastaa tietämättään jopa 200 000 suomalaista
Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.
Koko maassa ja etenkin pikkukaupungeissa asuu paljon ihmisiä, joilla on erityisen suuri riski sairastua kakkostyypin diabetekseen. Tämä sai vahvistusta Diabetesliiton viime syksynä tehdyistä tutkimuksista, joilla metsästettiin sairastumisvaarassa olevia ihmisiä.
Diabetes on yksi nopeimmin lisääntyvistä elintapasairauksista maailmassa. Suomessa on jo yli 250 000 kakkostyypin diabetesta sairastavaa, ja yli 200 000 ihmisen arvellaan sairastavan tautia tietämättään. Diabetes voi aiheuttaa väsymystä ja huonoa oloa, mutta se voi kehittyä myös täysin oireettomana.
Ylipaino ja etenkin keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine ja kolesteroli ovat merkkejä metabolisesta oireyhtymästä, joka usein johtaa diabeteksen puhkeamiseen. Myös korkea ikä ja diabeteksen esiintyminen suvussa lisäävät riskiä.
Hoitamaton diabetes on ikävä tauti. Veren suuri sokeripitoisuus vahingoittaa pieniä ja suuria verisuonia, sydäntä ja hermostoa, mistä kehittyy lisäsairauksia, kuten näkökykyä haittaavia silmien sairauksia ja muutoksia munuaisiin. Diabeetikoilla on noin kolme kertaa muita suurempi riski saada sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti. Diabetes on myös merkittävin yksittäinen syy alaraajojen valtimosairauksiin liittyviin alaraaja-amputaatioihin.
Kakkostyypin diabetesta voidaan kuitenkin ehkäistä elämäntapamuutoksilla, ja jo puhjennut sairaus pitää kurissa lääkkeillä ja hyvällä hoidolla.
Viime syksynä kampanjoitiin eri tahoilla oireettoman diabeteksen ”nappaamiseksi” ja saatiin 12 000 suomalaista osallistumaan diabetestestiin. Sen yhteydessä jaettiin elämäntapaohjeita. Lisäksi 70 000 testasi itse riskinsä sairastua diabetekseen netissä.
Diabetesliitto teki testejä muun muassa SuomiMies seikkailee -kampanjan yhteydessä. Näihin testeihin osallistui 2028 henkeä. Tulokset kertovat, että 14,2 prosentilla testatuista oli suuri tai erittäin suuri riski sairastua diabetekseen lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Heidät ohjattiin jatkoselvityksiin. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden keskiarvopistemäärä (9,1 pistettä 15:sta) merkitsee jonkin verran lisääntynyttä riskiä.
Mittauksia tehtiin parilla kymmenellä paikkakunnalla. Testi osoitti suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Pahin on tilanne maakuntien pikkukaupungeissa, missä on paljon vanhempaa väestöä. Diabetesliiton selonteko ei ole tieteellisesti tehty tutkimus, mutta se on samansuuntainen kuin aikaisemmat tutkimukset.
Diabeteslääkäri Timo Saariston pari kuukautta sitten tarkastetussa väitöskirjatutkimuksessa todetaan, että suuressa diabetekseen sairastumisvaarassa oli joka viides suomalainen keski-ikäinen (45-74 vuotias) mies ja joka neljäs nainen. Tunnistamaton diabetes oli yhdeksällä prosentilla miehistä ja seitsemällä prosentilla naisista, poikkeava sokeriaineenvaihdunta peräti 42 prosentilla miehistä ja kolmasosalla naisista.
Saaristo osoitti myös, että tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointiin kehitetty suomalainen riskitesti ennusti hyvin diabeteksen esiintymistä väestössä. Suuressa diabetekseen sairastumisvaarassa olevista miehistä 43 prosenttia oli myös suuressa vaarassa sairastua sydän- ja verisuonisairauteen ja 42 prosenttia suuressa kuolemanvaarassa sydän- ja verisuonisairauden vuoksi.
Elintapamuutosten vaikutusta painoon ja sokeriaineenvaihduntaan tutkittiin vuoden seurannannassa henkilöillä, joilla oli suuri riski sairastua diabetekseen. Niillä, joiden paino laski viisi prosenttia tai enemmän, sairastumisriski diabetekseen väheni 69 prosenttia verrattuna ryhmään, jonka paino ei muuttunut.