Arvio: Elämän filosofi – Esa Saarinen on sähköistävän innostava
Filosofi puolustaa ainutkertaista ja vapaata yksilöä.
Esa Saarinen täytti 60 vuotta heinäkuussa 2013. Elämäntielle mahtuu väitöskirja takaperin kulkevista operaattoreista, sartrelaista eksistentialismia ja julistautumista punkfilosofiksi, yritysjohtajien sparrausta, ja tällä Saarinen toimii Aalto-yliopiston professorina.
Ei ole yllätys, että Saarisen 60-vuotisjuhlakirjaan kirjoittavien ja haastateltujen ystävien ja työtovereiden kirjo on niin laaja: Ilkka Niiniluoto, Sara Heinämaa, Rosa Liksom, M.A. Numminen, Jorma Uotila, Matti Alahuhta ovat joukon tunnetuimmat.
Tietyt peruspiireet toistuvat kaikkien luonnehdinnoissa Saarisesta. Elämän filosofi on kautta uransa arvostellut latistamista ja yhdenmukaistamista, ja puolustanut ainutkertaista ja vapaata yksilöä. Saarinen uskoo, että jokaisessa ihmisessä piilee valtava pontentiaali, jonka kukoistamista niin filosofian kuin yhteiskunnan tulisi edistää ja vaalia.
Elämän filosofi on itse näyttänyt esimerkkiä. Hän ei esitä isoja teorioita, vaan Sokrateen ja muiden antiikin elämänfilosofien tavoin tarjoaa kysymyksiä ja näkökulmia, joiden avulla yksilöt pystyvät avartamaan itseään.
Puhuu tai luennoi Saarinen sitten Pafoksen saarella, yritysten tilaisuuksissa tai yliopistojen luentosaleissa, tilaisuudet ovat ääriään myöten täynnä ja ihmiset poistuvat paikalta lähes uudestisyntyneinä.
