Kaksi erilaista taloustaantumaa
Kannattaa lukea tarkkaan kolmen professorin arvio Suomen talouskriisin luonteesta ja kasvun edellytyksistä.
Kaksi toisistaan poikkeavaa talouskriisiä on koetellut Suomea, mutta 1990-luvun lama ja nykyinen taantuma poikkeavat olennaisesti toisistaan. Niitä kuvataan selkeästi kolmen professorin, Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Matti Pohjolan analyysissa talouskriisistä ja kasvuedellytyksistä. Parhaiten eroja kuvaavat kokonaistuotantoa, teollisuutta, kansantaloutta ja palveluita kuvaavat kehityskäyrät. (SK 10/2014).
Edellisen laman kuoppa oli yhtä syvä kuin nyt, mutta siitä noustiin nopeasti, parissa vuodessa. Nousu käynnistyi nytkin pian vuoden 2009 jälkeen, mutta kehitys kääntyi yllättäen uudelleen laskuun. Vain yksityinen palvelutuotanto on jatkanut varovaista nousua. Suomi ei ole toipunut vuonna 2008 alkaneesta teollisuuden romahduksesta ja kansantalouden perustan menetyksestä. Tilastokeskuksen tämänviikkoiset luvut vahvistavat tämän.
Jälkiviisauden valossa Nokian hurja nousu ja kaikkien menestys olikin petollista. Suomi uskoi kasvun jatkuvan, julkisia menoja lisättiin surutta. Kaikki keskeiset tukijalat romahtivat 2008, elektroniikka-, metalli- ja paperiteollisuus. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta putosi 23 prosentista 15 prosenttiin. Suomi menetti markkinaosuuksia maailmalla, vienti kääntyi laskuun.
Professoreilla on neuvo valtiovallalle: kohentakaa yritysten toimintaedellytyksiä, edistäkää työn liikkuvuutta, tukekaa tutkimusta ja innovaatioita. Älkää kiristäkö veroja, mutta karsikaa julkisia menoja.
