Hail, Caesar! on Hollywood-sekoilua 1950-luvulta: Gangstereita ja kommunisteja studioiden varjoissa
Arvio: Coenin veljesten älykkösekoilusta puuttuu tasapaino.
Jos katsotaan näyttelijöiden listaa, Hail, Caesar! vaikuttaa erittäin kaupalliselta elokuvalta. Aiheena on Hollywood ja sen hulluus. Episodimaisessa farssissa ei ole päähenkilöä, mutta keskeisissä osissa näyttelevät George Clooney, Channing Tatum ja Scarlett Johansson tähtinäyttelijöinä, Tilda Swinton kaksoisroolissa juorutoimittajasiskoksina sekä Josh Brolin kovanyrkkisenä elokuvastudion salapoliisina, joka järjestelee päivänvaloa kestämättömät ongelmat.
Eletään 1950-lukua, spektaakkeli- ja tanssielokuvien kulta-aikaa. Clooney on rakastettu mutta yksinkertainen supertähti. Suurelokuvassa tämä tollo esittää roomalaissotilaista, johon Jeesuksen rakkaus tekee yllättävän vaikutuksen.
Johansson on kuviouintileffoilla pinnalle noussut koppava ketjupolttaja, jonka pitäisi häivyttää avioton lapsi julkisuuskuvastaan. Studioiden varjoissa hiippailee gangstereita ja kommunisteja.
Hail, Caesar! on tekijöidensä, Coen-veljesten, näköinen elokuva. Se rinnastaa Hollywoodin unelmatehtaan, uskonnot ja politiikan älyllistävällä sekä sarkastisella otteella ja vihjailee, että sekä viihde että ideologiat ovat samanlaisia pienten ihmisten surkeita illuusioita.
Valitettavasti nämä laveat komediat tuottavat Coeneille eniten vaikeuksia. Kuten Burn After Reading -elokuvassa, tasapainon puuttuessa tilaa valtaa nytkin kyyninen vaikutelma. Ainakin elokuva pyyhkii yli suuren yleisön hilseen: Yhdysvalloissa siitä tuli budjettiinsa nähden Coenien suurin floppi.
