Viisivuotias päiväkotilapsi oppi ohjelmointia – miten kävi nelikymppisen toimittajan?
SK kokeili ohjelmointia ja kokosi vinkkejä.
Ohjelmoinnin opettaminen lapsille on nyt muotia. Alle kouluikäisille järjestetään kursseja ja kerhoja, joissa he opettelevat koodaamaan. Ensi syksystä alkaen ohjelmointia opiskelevat kaikki peruskoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien.
Ohjelmoiminen, siis käskyjen antaminen tietokoneelle, on monelle aikuiselle tuntematon ja mystinen asia. Mieleen tulevat sulkumerkkejä sisältävät merkkijonot, jotka hehkuvat vihreinä tietokoneen tummalla näytöllä. Niitä kirjoittaa hiukan elämästä vieraantunut huppupäinen nuorimies.
Miten sellaista voivat opiskella pienet lapset? Ovatko he kaikki jonkin sortin lapsineroja?
Vai olisiko sittenkin niin, että koodaaminen ei olekaan kovin kummallista?
Olen nähdäkseni tyypillinen 2010-luvun täti-ihminen, päälle nelikymppinen nainen, joka kyllä käyttää tietokoneita jatkuvasti. Niiden toiminta ei ole pahemmin kiinnostanut. Tärkeintä on, että masiina rullaa liukkaasti ja ohjelmat ovat helppoja ja loogisia.
