Opettajat tiukkana: Yhteiskunta-aineiden heikentäminen ei käy
Joulukuinen esitys on joutumassa entistä pahemmin vastatuuleen.
Opetus- ja viestintäministeriön asettamassa työryhmässä valmisteltu paperi sai heti tuoreeltaan osakseen kovaa kritiikkiä. Arvostelijoiden hampaissa ovat olleet erityisesti ryhmän kaavailut useiden reaaliaineiden, kuten historian, biologian ja fysiikan muuttamisesta vapaaehtoisiksi.
Ihmetystä on herättänyt myös hallituksen itsepintainen halu ohittaa eduskunta ja hoitaa tuntijaon muutos pelkällä asetuksella. Yksi seuraus tästä on, että uskonnon ja terveystiedon asemaan ei voi puuttua, sillä niiden pakollisuus on kirjattu lukiolakiin.
Työryhmän omituiset painotukset ovat herättäneet vastustusta varsinkin opetusministeri Krista Kiurun omassa puolueessa Sdp:ssä. Sosiaalidemokraattiset koulutuspoliitikot ovat vuosien mittaan tuoneet eri yhteyksissä esiin, että erityisesti yhteiskunnallisten aineiden asemaa pitäisi vahvistaa. Heidän on ollut vaikea ymmärtää, että demarien itsensä johtamassa ministeriössä työskennellyt ryhmä esittikin aivan muuta.
Ensimmäisten joukossa lukiouudistajien kaavailuista on jo ehtinyt sanoutua irti muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd). Hän piti blogissaan ajatusta historian muuttamisesta vapaaehtoiseksi turmiollisena. ”Maailma suorastaan huutaa yhteisen menneisyyden ja kulttuuriperimän parempaa tuntemusta”, Tuomioja kirjoitti.
Sosiaalidemokraatteja eduskunnan sivistysvaliokunnassa edustava Pauliina Viitamies on ollut Tuomioja kanssa samoilla linjoilla. Hän on pitänyt epäjohdonmukaisena, että nuorten yhteiskunnallisia valmiuksia ollaan heikentämässä samaan aikaan, kun esimerkiksi äänestysikärajaa haluttaisiin laskea.
