Luottamus järjestelmään on säilynyt

Kansalaisten luottamus yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin on pysynyt korkeana, vaikka parantamisen varaa on.

Profiilikuva
instituutiot
Teksti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kunnallisalan kehittämissäätiön mielipidemittaukseessa kansalaiset luottavat eniten tasavallan presidenttiin: seitsemän kymmenestä luottaa erittäin tai melko paljon; kokoomuksessa eniten (95 %) ja vasemmistoliitossa vähiten (39 %) – sekin on paljon verrattaessa luottamusta muihin instituutioihin. Presidentti-instituutio on uskottava.

Luottamus eduskuntaan on kohtuullista (43 %), vahvinta Sdp:ssa (63 %), kokoomuksessa (63 %) ja keskustassa (56 %). Vasemmistoliittolaiset (29 %) ja perussuomalaiset luottavat vähiten (26 %).

Hallitukseen luottavat eniten kokoomus (71 %), Sdp (65 %) ja Rkp (63 %). Opposition epäluottamus hallitukseen kuuluu asiaan, mutta miksi vasemmistoliitossa luottamus on kaikkein heikointa (24 %)? Mikä on vaihtoehto demokratiassa, jos ei luota hallitukseen, jossa on itse mukana päättämässä?

 

Epäluottamus kotikunnanpäättäjiin yllättää: vain reilu kolmannes (36 %) luottaa heihin. Epäluottamus on suurta (yli 50 %) kaikissa muissa puolueissa paitsi keskustassa. Tästäkin voi tehdä johtopäätöksiä. Kuntauudistus on tarpeenmyös kuntalaisten luottamuksen lisäämiseksi kunnnan päättäjiin. Sen puute osoittaa kunnallisten rakenteiden epäuskottavuutta. Luottamuspula horjuttaa paikallisdemokratiaa.

Kuntauudistusta pitäisi siis katsoa myös kansalaisten kannalta, ei vain puoluepelin ja byrokratian himmeleiden näkökulmasta. Luottamusta ei saisi ainakaan heikentää, kuten käynnissä oleva kuntauudistuspeli arveluttavine piirteineen varmasti tekee.

Kaikkein vähiten luottamusta nauttii kansalaisten keskuudessa oppositio (25 %). Yllätys ei ole, että luottamus oppositioon on suurinta perussuomalaisten (61 %) ja keskustan (50 %) piirissä. Hallituspuolueiden piirissä luottamus oppositioon on heikointa Sdp:ssä (10 %), vasemmistoliitossa (13 %) ja kokoomuksessa (15 %). Tästä ei voi päätellä, ketkä sopivat seuraavaan hallitukseen. Opposition vaihtoehto ainakaan näin mitattuna ei ole kansan suosiossa ja toisinpäin: hallitus on vahvoilla, kun oppositio on pieni ja heikko.

 

Yllätys on median nauttima luottamus kansalaisten parissa (54 %), heti toisena presidentin jälkeen. Ammattien arvostustutkimuksissa toimittaja sijoittuu huonosti, nyt moitiskelijatkin luottavat mediaan: perussuomalaiset (40 %) ja keskusta (49 %). Puhe ”etelän median” huonoudesta onkin poliittista propagandaa. Suurinta luottamus mediaan on vihreissä (74 %), Sdp:ssa (64 %) ja vasemmistoliitossa (60 %). Tulos lienee toisenlainen, jos mittauksessa olisivat olleet eräät sen ulkopuolelle jääneet tärkeät instituutiot: oikeuslaitos, poliisi, armeija, yliopisto ja kirkko.

Ammattiyhdistysliike nauttii vasemmiston luottamusta (Sdp 76 %, vas 67 %), mutta ei kokoomuksen (27 %), mikä ei ole suuri uutinen. Luottamus koko kansan tasolla on kohtuullista (41 %). Yrityksiin ja työnantajajärjestöihin luottaa kolmannes väestöstä (33 %), ja vahvinta luottamus on kokoomuksessa (50 %) ja vihreissä (46 %). Heikointa se on vasemmistoliitossa (12 %) ja perussuomalaisissa (18 %).

Mielipidemittauksen tulokset osoittavat kaiken kaikkiaan kansalaisten luottavan yhteiskunnan perusinstituutioihin kohtuullisesti. Tämä on tärkeä tieto, sillä sosiaalisen pääoman keskeisin voima on juuri luottamus. Jos se puuttuu, yhteiskunnan toimintakyky häiriintyy ja lopulta lakkaa. Luottamus takaa sen, että lakeja halutaan noudattaa ja vaaleissa äänestää.