Historian loppu
Elämme kovia aikoja, ystävät hyvät. Vuosi 2012 päättyi maailmanloppuun, jota tosin ei tullut, ja vuonna 2013 loppui historia. Tai ei sekään nyt ihan vielä loppunut, mutta opetusministeriön työryhmä ehdotti, että historiaa ei tarvitsisi enää opiskella lukiossa, jos ei halua. Vapautta on tarjolla myös muiden reaaliaineiden vihollisille, sillä reippaimpien mallien mukaan ei olisi pakollista opiskella myöskään biologiaa, maantietoa, yhteiskuntaoppia, kemiaa eikä fysiikkaa.
Kun kaikki tarpeettomat rönsyt karsitaan, mitä jää jäljelle lukio-opetukseen?
Ympäristöoppia ei ole kai luettu enää aikoihin, ja paljon on ollut puhetta myös pakkoruotsin poistamisesta. Uskonnon pänttääminen on niin ikään kiikun kaakun, koska ihmisillä on erilaisia uskontoja. Äidinkieli hävinnee lopettamattakin twitterien ja tekstiviestien jalkoihin. Muita kieliä ei kukaan halua opiskella edes sen vertaa kuin ruotsia. Ainoata suosikkia, englantia, ei kannata Suomen kaltaisen maan kouluissa opettaa, koska lapset oppivat sen nopeimmin kännykkäpeleistä ja tekstitetyistä televisioelokuvista. Matematiikan yhtälöt ja hypotenuusat keksittiin viimeistään muinaisessa Kreikassa, eivätkä ne ole sen koommin muuttuneet. Normaali ihminen ei niitä ulkoa muista, eikä ole tarviskaan, koska ne kaikki on syötetty tietokoneisiin. Miksi siis matematiikkaakaan pitäisi koulussa opetella, kun emme kuitenkaan sille mitään voi. Sama tilanne näyttää olevan urheilussa ja liikunnassa: eivät Suomen lukiot mahda mitään sille, että afrikkalaiset juoksevat ja norjalaiset hiihtävät viisi minuuttia nopeammin kuin suomalaiset.
Kun kaikki tarpeettomat rönsyt karsitaan, mitä jää jäljelle lukio-opetukseen? Ilmeisesti vain kotitalous eli köksä. Ehkä se riittääkin, sillä mikäli nykyinen kehitys jatkuu, televisiokokit ovat pian Suomen suurin ammattikunta. Heidänkään virassaan ei välttämättä tarvita kovin paljon kotitalousopetusta, vaan enemmänkin öykkäröintitaitoja, joita nuori oppii parhaiten kadulla. Lukiot siis voitaneen kohta lakkauttaa kokonaan. Onneksi alakouluopetus on meillä edelleen niin tasokasta, että suomalainen selviää pelkillä Pisa-tuloksilla koko elämästään vähintään välttävästi.