Toteutuuko hallituksen ydinvoimalupaus?

Multalan mukaan datakeskuksille tulisi harkita vaatimuksia pitkistä sähkönostosopimuksista. Sellainen hyödytti Loviisan voimalaa.

ydinvoima
Teksti
Ilkka Hemmilä
3 MIN

Suomessa voidaan saada lähitulevaisuudessa uutisia uuden ydinvoimalan rakentamisesta, arvioi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok).

”Olen siitä positiivinen, että lähitulevaisuudessa, mutta en uskalla sanoa, ehtiikö tällä hallituskaudella vielä. Sitä on enää puoli vuotta jäljellä”, Multala sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoi syyskuussa SK:n haastattelussa odottavansa, että lähitulevaisuudessa tulisi uutisia ydinvoimahankkeen alkamisesta.

Multala vastaa energiapolitiikasta Orpon hallituksessa. Hän huomauttaa, että Helsingissä ja Kuopiossa paikalliset energiayhtiöt selvittävät pienydinvoimalan rakentamista. Kuopiossa hanke palvelisi lämmöntuotantoa, Helsingissä myös sähköntuotantoa.

Fortum on puolestaan ostanut lisää maata Loviisan voimaloiden yhteydestä ja selvittänyt edellytyksiä uuden ydinvoimalan rakentamiseksi.

”Sitä en pysty näiden hankkeiden puolesta ennakoimaan, milloin he ovat valmiita hakemaan periaatepäätöstä valtioneuvostolta”, Multala sanoo.

Ydinvoiman lisääminen on ollut tärkeä tavoite kokoomukselle ja koko Orpon hallitukselle.

Ennen vaaleja Orpo halusi ”vauhdittaa voimakkaasti” uusien ydinvoimaloiden rakentamista. Hallituksen tavoitteena on ollut synnyttää vähintään yksi perinteisen ydinvoimalaitoksen investointipäätös.

Vielä on siis epäselvää, saako hallitus kaipaamansa uutisen vielä tämän vaalikauden aikana.

”Sitä on hyvin vaikea sanoa. Me tietenkin teemme kaikkemme, jotta se voisi olla mahdollista”, Multala sanoo.

Hallitus on pyrkinyt kannustamaan alan toimijoita. Se lupasi jo hallitusohjelmassa hyväksyä kaikki kansallisen turvallisuuden läpäisevät uudet periaatepäätökset. Lisäksi se päivitti ydinenergialain.

Myöhemmin hallitus on ilmoittanut varautuvansa takaamaan mahdollisen voimalan rakennuskustannuksia.

Tieto tuesta on ollut tärkeä Fortumille, joka on lobannut valtiota esimerkiksi rakennuslainan tai tuotantotuen saamiseksi. Viime vuoden selvityksessä yhtiö katsoi, että sähkö on liian halpaa, jotta uusi hanke voisi toteutua markkinaehtoisesti.

Sittemmin huoli sähkön riittävyydestä on vain kasvanut.

Esimerkiksi sähköautot ja datakeskukset lisäävät sähkön tarvetta samalla, kun Suomi on vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ydinvoima on harvoja jäljelle jääviä säävarmoja suuren mittakaavan energiamuotoja.

”Puhtaan ja toimitusvarman perusvoiman merkitys on entistä tärkeämpää nyt, kun sähkön kysyntä on kääntynyt kasvuun pitkän hiljaiselon jälkeen”, Multala sanoo.

Tuotannon aikaista tukea Multala ei alan toimijoille lupaa. Hänen mukaansa joustamattomalle kysynnälle, kuten datakeskuksille, tulisi harkita vaatimuksia pitkistä sähkönostosopimuksista.

Alkusyksystä teknologiajätti Google ilmoitti osana datakeskusinvestointiaan ostavansa puolet Loviisan voimaloiden tuotannosta 22 vuoden ajan.

Multala huomauttaa, että Fortumin mukaan sopimus mahdollistaa voimaloiden käyttöiän pidentämisen ja tehonkorotuksen.

Multala riemuitsee käyttöluvasta, jonka Orpon hallitus myönsi ydinjätteen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle.

Suomesta on tulossa maailman ensimmäinen maa, jossa alkaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus.

”Ydinenergian vastuullinen, turvallinen käyttö saa tässä tietynlaisen sinettinsä samalla”, Multala sanoo.

Posiva Oy:n omistama laitos sijaitsee Eurajoella. Luvan myötä maan alle rakennettuun luolastoon, Onkaloon, voi sijoittaa Olkiluoto 1:n ja 2:n sekä Loviisa 1:n ja 2:n polttoaineen. Olkiluodon kolmosreaktorin ydinjätettä varten yhtiö aikoo hakea erillistä käyttölupaa.

Onkalo on suunniteltu vain Suomen nykyisen viiden reaktorin tarpeisiin. Posiva ei ole siksi lämmennyt keskustelulle, jonka mukaan laitokseen voitaisiin loppusijoittaa ulkomaiden ydinjätteitä. Myös uudet reaktorit vaatisivat siis lisää loppusijoitustilaa.

Ministeri Multala on kuitenkin luottavainen, että jos Suomi päättäisi luvittaa lisää ydinvoimaa, myös sen tuottama ydinjäte kyettäisiin käsittelemään.

”Tämähän on osoitus siitä, että meillä on valtavasti osaamista ydinenergia-alan arvoketjussa aina tuotannosta loppusijoitukseen.”