Mehukkaasti elämä­kerroista

Merete Mazzarellan laajan tuotan­non teoksia yhdistää lyömätön tyyli­taju. Kirjasta toiseen hän kirjoittaa hienostuneesti ja arvokkaasti, mutta koko ajan riemastuttava pilke silmäkulmassa. Tästä yhdistelmästä nauttiville Kerrotut elämät on tuttua, taattua laatua.

Mazzarellan julkaisutahti on kirja vuodessa. Viime vuosina esseistiset teokset ovat käsitelleet ajankohtaisia aiheita ja ikääntyvälle kirjailijalle henkilökohtaisesti läheisiä kysymyksiä. Kerrotuissa elämissäkin Mazzarellan persoona on vahvasti läsnä, mutta keskiössä ovat elämäkertojen kirjoittajat ja kohteet.

Mazzarella on valinnut 11 eurooppalaista elämäkertaa ja ruotii niiden kirjoittajien suhteita kohteisiinsa, kutakin teosta omassa luvussaan. Hän pohtii kirjoittajien motiiveja ja tapoja kuvata kohteitaan. Sana ”kohde” on ihmistä esineellistävä, ja Mazzarella puhuu mieluummin päähenkilöistä.

Pääkysymykseensä nähden Mazzarella puuttuu yllättävän vähän – käytännössä ei ollenkaan – elämäkertojen tutkimus- ja kirjoitusprosesseihin tai siihen, miksi kirjoittaja on valinnut päähenkilönsä.

Sen sijaan hän lukee kirjoittajan suhdetta kohteeseensa tekstissä näkyvistä valinnoista, sanamuodoista ja rivien väleistä. Hänen havaintonsa ovat teräviä, lystikkäitä ja kantaaottavia. Aina ei tosin ole aivan selvää, missä menee kuvatun teoksen äänen ja Mazzarellan oman äänen raja.

Kokonaisuus on Mazzarellan kokemus ja näkemys, mutta paikoin äänten selkeämpi erottaminen auttaisi lukijaa näkemään keskeisen kysymyksen tarkemmin: missä elämäkerturi puhuu päähenkilöstään, missä taas Mazzarella lukemastaan?

Kirjallisuuden sisällönkuvaus on pahimmillaan puuduttavaa ja typistävää, mutta Mazzarella referoi mehukkaasti ja koukuttavasti. Kertoja makustelee ilmaisuja, pysähtyy ihastelemaan, pöyristymään ja miettimään. Hänen kiireetön, hidas lukemisensa tuntuu nopeutetulla luennalla kuunneltujen äänikirjojen aikakaudella vastalauseelta, protestilta levollisen lukemisen puolesta.

Laajemmassa mittakaavassa Kerrotut elämät kiinnittää huomiota kysymykseen kirjailijan ja kirjan aiheen välisestä suhteesta. Paitsi elämäkertojen kohdalla, kysymyksen tarkasteleminen on kriittisen lukutaidon avain myös muiden tekstien parissa.

Mazzarella osoittaa, miten valtavasti tarkka, älykäs ja kokenut lukija voi tekstistä saada irti ja kertoa siitä viihdyttävästi. Kerrotut elämät on intohimoista kirjallisuusesseistiikkaa, ja Mazzarellan lukemisen ilo tarttuu. 

Merete Mazzarella: Kerrotut elämät. Suomentanut Raija Rintamäki. 242 sivua. Tammi, 2026.