Lääkkeitä Suomen kasvuun

Suomen talouskasvun odotetaan yhä rakentuvan perinteisten vahvuuksien varaan. Metsä-, teknologia- ja energiateollisuus ovat tärkeitä talouden tukijalkoja, mutta niiden rinnalle tarvitaan uusia kasvun lähteitä.

Yksi niistä on lääkeala, jota Suomessa tarkastellaan liian usein vain menoeränä.

Lääketeollisuus on korkean osaamisen vientiala, joka voi tuoda investointeja, tutkimusta ja työpaikkoja – samaan aikaan, kun se vahvistaa terveydenhuollon kantokykyä.

Bayerin ja Orionin Suomessa kehittämien­ ja valmistettavien lääkkeiden globaalit myynnit hipoivat viime vuonna jo neljän miljardin euron rajaa.

Kasvu on ollut poikkeuksellisen vahvaa: tuoreen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen mukaan alan liikevaihto kasvoi vuosina 2008–2024 noin 25 prosenttia, kun muu yrityssektori supistui.

Myös Suomeen suuntautuneet investoinnit ylittivät viime vuonna ensimmäistä kertaa 500 miljoonaa euroa. Lääkeala on osoittanut, että Suomessa kannattaa tehdä sekä lääketeollista tutkimusta että tuotantoa.

Silti lääketeollisuus ja koko terveysala jää Suomessa liian usein talouspoliittisen keskustelun laitamille, vaikka juuri tällä sektorilla Suomella olisi poikkeuksellisen vahvat edellytykset kasvuun.

Meillä on korkeatasoinen tutkimus, osaavaa työvoimaa, toimivat rekisterit ja terveys­aineistot sekä kyky tehdä yhteistyötä yritysten, yliopistojen ja terveydenhuollon välillä. Monessa maassa juuri tällaisista vahvuuksista kilpaillaan. Suomessa niitä ei vieläkään hyödynnetä täysimääräisesti.

Siksi myös lääkeala pitäisi nostaa selvemmin osaksi Suomen kasvustrate­giaa. Se tarkoittaa pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitysrahoitusta, ennakoitavaa sääntelyä, sujuvia lupaprosesseja ja sitä, että uudet hoidot pääsevät käyttöön nykyistä nopeammin.

Samalla on huolehdittava siitä, ettei laajasti käytettyjen, edullisten kansantautilääkkeiden hintoja paineta tasolle, joka lisää lääkepuutteiden riskiä pienellä ja syrjäisellä markkinalla.

Kyse ei ole yksittäisen toimialan vaatimuksista, vaan koko Suomen suunnasta. Haluammeko kuulua maihin, joissa uusia innovaatioita syntyy ja niitä otetaan käyttöön – vai niihin, jotka jäävät jälkeen?

Kysymys korostuu nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullipolitiikka ja uusi lääkkeiden hinnoittelumalli pyrkivät ohjaamaan kansainvälisiä lääkeyrityksiä suuntaamaan investointejaan yhä vahvemmin Yhdysvaltoihin. Samalla ne haastavat lääkkeiden saatavuutta ja nykyistä hinnoittelumallia muualla maailmassa.

Euroopan ja Suomen on pidettävä tiukasti kiinni strategisesti tärkeästä ja kasvavasta teollisuudenalasta sekä huolehdittava siitä, että uudet lääkehoidot ovat saatavilla myös suomalaisille potilaille.

Lääketeollisuudessa ei ole kyse vain talouden kilpailukyvystä.

Uudet lääkkeet ja hoidot voivat ehkäistä sairauden pahenemista, nopeuttaa toipumista ja vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Niitä ei pitäisi tarkastella vain budjettirivinä vaan investointina terveyteen, työkykyyn ja yhteiskunnan kriisinkestävyyteen.

Terveys on osa inhimillistä turvallisuutta ja Suomea, joka on myös vaikeina aikoina puolustamisen arvoinen. Suomi ei voi rakentaa tulevaa kasvua vain vanhojen vahvuuksiensa varaan.

Jos maahan halutaan uusia investointeja, korkean jalostusarvon työpaikkoja ja vientituloja, katseen pitäisi kääntyä useammin myös lääkealaan. Se ei ole vain terveyspolitiikkaa, vaan ennen kaikkea kestävää talous- ja turvallisuuspolitiikkaa. 

Liisa Hurme on Orion Oyj:n toimitusjohtaja ja Tomi Penttilä Bayer Suomen toimitusjohtaja.