Vähän ristiriitaista

Taloustieteen professori Niku Määttänen kritisoi hallituksen päätöstä lopettaa julkisen talouden sopeuttaminen.

Määttäsen johtama Talouspolitiikan arviointineuvosto suositti viime viikolla, että hallitus jatkaisi julkisen talouden sopeutusta syksyn budjettiriihessä. Hallitus neuvottelee ensi vuoden budjetista syyskuun alussa.

Pian arvion esittämisen jälkeen pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) julkaisivat yhteisen tiedotteen. Siinä he ilmoittivat, että hallitus pidättäytyy ”uusien yllättävien sopeutuspäätösten tekemisestä”.

Määttänen pitää hallituksen ratkaisua ”hieman epäjohdonmukaisena” sen julkilausumiin tavoitteisiin nähden. Orpon hallituksen johdolla laadittu velkajarru korostaa hallituksesta toiseen jatkuvaa sitoutumista sopeutukseen.

”Mielestäni on vähän ristiriitaista, että tämä hallitus ei enää hallituskauden lopussa pyri vahvistamaan julkista taloutta”, Määttänen sanoo.

Neuvosto ei antanut hallitukselle tarkkaa säästösuositusta. Suomen Kuvalehden haastattelussa Määttänen puhuu puolen miljardin euron mittaluokasta.

Hän korostaa, että neuvosto halusi ennen kaikkea peräänkuuluttaa pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Seuraavalta hallitukselta odotetaan merkittävää julkisen talouden sopeutusta.

Eduskuntapuolueiden parlamentaarinen ryhmä on linjannut ensi vaalikaudelle alustavasti noin 8–11 miljardin euron sopeutustarpeesta. Seuraavan hallituksen pitäisi aloittaa niiden laaja toteutus heti ensimmäisessä budjetissaan, joka koskee vuotta 2028.

”Jos päästäisiin edes noin puoleen miljardiin euroon, kyllähän se jo selvästi helpottaisi seuraavan hallituksen aloitusta”, Määttänen sanoo.

Hallitus korosti, että se panee ensi vuonna toimeen velkaantumisia taittavia päätöksiä vajaan miljardin euron edestä. Kyse on kuitenkin aiemmin päätettyjen toimien toteuttamisesta, ei täysin uusista päätöksistä.

Hallitus vetosi ratkaisussaan siihen, että hätäisesti valmistellut leikkaukset ja veronkorotukset voisivat tappaa talouskasvun.

Määttänen vastaa, että suhdanne on jo kääntynyt kasvuun. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuote kasvoi 0,9 prosenttia sekä vuoden ensimmäisellä että toisella neljänneksellä.

Molemmat luvut ovat alustavia, mutta niitä tukevat tiedot esimerkiksi teollisuuden tilauksien ja tuotannon kasvusta. Tahti on harvinaisen ripeä suhteessa 20 viime vuoden sahaavaan kehitykseen.

”Tätä taustaa vastaan olen jossain määrin eri mieltä hallituksen arvion kanssa.”

Määttänen huomauttaa, että Suomi ei voi odottaa huippuvahvaa nousukautta sopeutusten tekemiseen. Ensi vaalikauden säästöt Suomi on sitoutunut tekemään myös tavanomaisessa suhdannetilanteessa.

Neuvostolla on vastedes keskeinen asema Suomen talouspolitiikan arvioijana. Uuden lainsäädännön mukaan sen toimii valtion finanssipolitiikan riippumattomana arvioijana.

Kyseessä on ensimmäinen arvio, jonka neuvosto on laatinut tässä roolissa. Neuvosto laati arvion valtiovarainministeriön pyynnöstä.

Arvio liittyy EU:n alijäämämenettelyyn, johon Suomi päätyi alkuvuodesta. Arviointineuvoston mukaan Suomen toimet vastaavat menettelyn vaatimuksiin tämän vuoden osalta. Ensi vuoden toimet kuitenkin vaikuttavat riittämättömiltä.

”Valtiovarainministeriön omien ennusteiden perusteella on selvä riski siitä, että ilman uusia toimenpiteitä rikomme nettomenopolkua lähivuosina”, Määttänen sanoo.

Lopullisena tuomarina toimii EU. Komissio esittää oman arvionsa tilanteesta syksyllä. Se voi joustaa sääntöjen tulkinnassa Suomen eduksi.

”En ole varma, että komissio tulkitsee tätä asiaa tuolla tavalla.”

Määttänen pitää neuvoston tärkeämpänä tehtävänä Suomen kansallisen sääntöjen valvomista. Se koskee vasta seuraavaa hallitusta.

Tuore arvio ei ole ehdoton vaatimus, vaan toive seuraavan hallituksen työn helpottamiseksi.

”Se on vain suositus, että olisi järkevän näköistä talouspolitiikkaa jatkaa julkisen talouden sopeuttamista myös ensi vuonna”, Määttänen sanoo.