Hetkinen, onko nyt nousukausi?

Alkuvuoden vahvojen kasvulukujen jälkeen rohkeimmat ennustajat arvioivat, että talous voisi kasvaa tänä vuonna yli kaksi prosenttia. Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto, onko Suomessa nyt nousukausi?

”Ainakin voidaan sanoa, että talous elpyy. Käänne on tapahtunut ja aiemmin kuin ymmärrettiinkään.

Ajattelen, että ihannetilanteessa nousukaudessa yhdistyvät hyvä suhdanne ja rakenteellisen kasvun tekijät, esimerkiksi tuottavuuden kasvu. Niistä on varovaisia merkkejä, mutta odottaisin kuitenkin lisänäyttöä.”

Ankeammalle taloustilanteelle eli taantumalle on talous­tieteessä virallinen määritelmä. Onko sellaista myös nousukaudelle?

”Nousukausi ei ole virallinen talouskäsite. Tavallaan nousukaudesta voi puhua, kun talous kasvaa. Sanoisin silti mieluummin, että Suomen talous on elpymässä pitkästä ahdingosta. Elpymisen pitäisi jatkua pidempään, ennen kuin kannattaa puhua nousukaudesta.

Lisäksi nousukauden pitäisi tuntua ihmisten arjessa. Nyt tuli hyviä kasvulukuja, mutta tavalliset ihmiset eivät vielä näe talouden kohenemista. Moni katsoo, että bensiinin hinta on noussut taas, korkojen nostolla uhkaillaan. Lisäksi työmarkkinatilanne ei ole parantunut.”

Nyt talous kasvaa mutta työllisten määrä vähenee. Kuinka nopeasti elpyminen näkyy työttömyydessä?

”Yleensä työllisyys on alkanut parantua noin puoli vuotta kasvukäänteen jälkeen.

Nyt viive on kuitenkin jo pidempi, sillä kasvu alkoi viime vuonna. Voi olla, että siihen vaikuttavat rakenteelliset tekijät, esimerkiksi tekoälyn käytön lisääntyminen yrityksissä saattaa vaikuttaa negatiivisesti työllisyyteen.”

Meille riittävän vanhoille ihmisille tulee nousukaudesta mieleen 1980-luvun loppu: jupit, avoautot ja nopeat veneet. Mikä voisi nykyään olla nousukauden merkki?

”Kyllä minä palaisin työmarkkinaan. Että ihmiset näkevät ympärillään, että työpaikkoja tulee lisää ja työttöminä olleet ihmiset työllistyvät. Vaihdetaan myös enemmän työpaikkaa, koska työmarkkina on vilkastunut.

Ja jos verrataan sinne 1980-lukuun, niin nykyään Suomessa kulutetaan enemmän palveluja. Ehkä se voisi olla, että ravintolat alkavat taas olla täynnä.”